Meillä on ensi viikolla kenties viestin kimppatreenit, ja piti sitä varten käydä katsomassa uusia paikkoja (en halua viedä niitä metsikselle, kun se on MUN lenkkipaikka, enkä halua että kukaan löytää sitä :D). Muutenkin sopivia treenimaastoja sais olla useampi kuin yksi vakipaikka. Hankalaa niitä vaan on löytää. :/

Löydettiin nyt kuitenkin ihan kohtuullinen paikka, pienen lammen takana. Jätettiin ukko a-pisteeseen ja talsittiin mudin kanssa jälkeen päin kartasta katsottuna noin 250m (metsässä matka tuntuu pidemmältä). Ekalla lähetyksellä koira lähti poukkoilemaan esineruutu mielessään, joten karjaisin takaisin. Uudella se lähti kanssa aika huonosti, ja annoin mennä, ajattelin katsoa mitä se tekee. Aikansa poukkoili poissa näkyvistäni ja lopulta tuli takaisin. Pyysin sitten että ukko huutaa koiraa ("tööööpppöneeeeeeen!!!" :D) sieltä kaukaa. Sain sen lähtemään ja pyysin vielä pari ääniapua matkalle, kun kumpikaan ei näe koiraa, jotta se varmasti menee ukolle eikä jää pyörimään matkalle. Oli saapunut perille. Radiopuhelimet on kyllä ihan pakolliset tohon hommaan!

Alun perin oli tarkoitus juoksuttaa vain jouni-minä-jouni, mutta koska eka meni ihan pipariksi, lisättiin siihen vielä minä-jouni. Mun päässä koira oli käynyt paskalla kun talutin sitä ekaa lähetystä varten, ja joka kerta se kiersi kunnon kaarella sen paskakohdan. Jounille oli kuitenkin aina saapunut juuri siitä mistä oltiin menty, joten kai se suht linjassa juoksee?

Viimeisellä mun päähän tulolla olin siirtynyt n. 30m eteenpäin. Siinä oli iso mäki, jonka päällä olin siihen saakka ollut. Näin, että koira tuli mäelle ja oli hyvin hämmentynyt kun en ollut siinä. Pari boing-boing-loikkaa ja sitten jäi korvat hörössä kuulostelemaan. En sanonut mitään, ja olin vielä kyykyssä vähän piilossa, ettei näe mua. Lähti tulemaan sitten suoraan eteenpäin, mutta ei ihan mun menojälkeä pitkin. Löysi minut ja oli kovasti iloinen. Kai se jotain on ymmärtänyt kun lähti eteenpäin, eikä hajonnut sivusuuntaan etsimään minua? Tai sitten se oli vaan tuuria.

Vikalla lähetyksellä koira juoksi sen mäen päälle ja kääntyi siellä katsomaan taakseen minua. En tiedä miettikö se, että onko pakko vielä juosta, vai että katoatko sä taas nyt kun poistun. Tuijotettiin toisiamme ja lopulta just ennen kun meinasin karjaista että meneppä vaan, koira lähti itse jatkamaan matkaa.

Multa Jounille se lähti joka kerta vähän ponnettomasti ja epäröiden, laukalla kuitenkin. Jounilta mulle oli tullut hyvin. Pitää nyt seuraavilla kerroilla huolehtia Jounin päähän parempi palkka, ja siihen alkuun täytyy saada joku juttu että koira erottaa ettei olla esineruutuilemassa. Lisäksi täytyy ottaa vesipullo maastoon mukaan, se ei voi venata vaan autossa, nytkin koira halusi mulle tultuaan eka huohottaa hetken ja vasta sitten otti lelusta kiinni :o