Koira söi eilen illalla broiskun siiven lisäksi kunnon satsin nappulaa. Tänään aamulla annoin sille kanssa vähän (Tytti syö 2x ja mudi 1x/vrk), ja kuppi tyhjeni. Vähän hitaasti normaaliin verrattuna, mutta söi kuitenkin kaiken. Meinasin, että soitan klinikalle ja perun tän päivän ajan, ja sanon että seuraan sitä vielä kotona ja tullaan myöhemmin uudestaan jos siltä tuntuu. Klinikka aukesi vasta yhdeksältä ja meillä oli 9.30 aika, yritin soitella sinne vähän aiemmin josko olis vastaaja mihin vois jättää perumisen, mutta ei.. päätin sitten että mennään nyt sitten kuitenkin, kun ei oikein ehdi peruakaan. Puhelimella ei tahdo ikinä päästä läpi heti aukeamisen jälkeen, kun kaikilla muillakin on asiaa. :P

Lämpö 38,9 'C, kokoverenkuva normaali, maksa- ja munuaisarvot normaalit. Tunnustelemalla ei mitään ihmeellistä nielussa tahi vatsassa, suussa ei näy mitään. Lääkäri oli sitä mieltä, että yskä ja syömättömyys oli eri asioita: yskä lievä kennelyskä Lahden näyttelystämme ja syömättömyys taloudessa olevan juoksunartun syytä. Yritin väittää vastaan, enkä allekirjoita tätä väittelyn jälkeenkään. Ei se oo koskaan ennenkään reagoinu noin narttujen juoksuihin, ja nythän Tytti lähti just silloin pois kun toi lakkasi syömästä, aika nurinkurista. Samapa se kai mistä se alun perin tuli. Ajateltiin, että sen vatsa ärtyi siitä syömättömyydestä ja sitten ei enää sen takia maistunut, ja siihen avuksi saatiin 10pv kuuri Antepsinia (mahasuojalääke). Muuten ei mitään, kerta mitään tulehdustakaan ei ole.

Klinikalla oli aika hässäkkä, siinä valmisteltiin toista (jo nukkuvaa) koiraa samalla leikkaukseen, ja tuntui että lääkäri ei oikein keskittynyt kunnolla kuuntelemaan. :/ En tykkää kummastakaan paikallisesta klinikasta, että valitse siinä nyt sitten aina. Kaupungilla ei oo käyty kun jalkansa teloneen Tytin kanssa päivystysaikaan, kokeilen kai ens kerralla sit sitä. :P Sellanen vajaa 140e laaki, josta Tapiola maksoi about puolet. Kallis oli mielenrauhani, mutta onpahan nyt varmaa että mitään (nielu)tulehdusta ei ole. Ajattelin, että jos se nyt syö illallakin normaalisti ruokansa, niin en mä sille niitä Antepsineja varmaan ala syöttää.

Mudista oli taas aivan hirveää antaa jonkun vieraan koskea. Perseeseen ja päähän ja mahaan ja joka puolelle, palleissa ainoastaan ei tällä kertaa kukaan roikkunut! Koska murista ei uskalla niin ei voi kun tyytyä vapisemaan, väistämään niin kauas kun pääsee ja mulkoilemaan hyvin häijysti. Tyyppi kehtas vielä pitää tassusta kiinni verinäytettä ottaessaan, se oli jo niin törkeää että oli parasta työntää pää mamman kainaloon piiloon. Poissa silmistä, poissa mielestä? ;D