Luoksetuloa. Levitin merkkikartiotkin. Omassa pihassa vaan oli kauhea trafiikki ja paitsi että yleisö ärsyttää mua, piti koko ajan odotella että joku menee ohi tai auto on lähtenyt tai jotain :P Tein sitten välillä odotellessa myös perusasentoa ja siinä nimenomaan pitkäkestoista kontaktia, hyvin toljotti koira minua silmiin.

Läpijuoksuja ja molempia pysähdyksiä, takapalkalla ja heittopalkalla (namia kumpikin), odottamaan&tulemaan käskettynä tai namin perässä kauempaa palaavana. Vasta kun namit loppui, muistin että olihan mulla patukka hupussa. En tiedä miksi yritän junnata luoksetuloa namilla, kun ongelma on toisaalta hidas vauhti ja toisaalta löysät pysähdykset. Eiköhän lelulla sais paremmin särmää kumpaankin? :P

Oli siellä hyviäkin, mutta oli myös sellasia, missä koira tuli kutsuttuna laiskaa ravia, ja sai ottaa parikin toistoa ennen kuin se paransi. Tuntui vähän siltä, että jos alun maahan- ja odota- käskyt oli kovin pehmeitä, koira teki huonommin. Kun sen käski pontevasti maahan niin vauhtikin oli parempi. Jossain vaiheessa se ei meinannut enää mennä maahan ja ehdin jonkun kerran pakottaa, kunnes tajusin että varmaan sen maha jäätyy, jotain -20... jätin sen sitten lopussa seisomaan.

Seisomiseen vois taas sittenkin miettiä sitä käsimerkkiä.

Eilen illalla tein tunnarikapulalla palautusta ja se ei sujunut, ei niin mitenkään. Koira tulee ihan hyvin luovutusasentoon mutta palikka tippuu samalla suusta. Kai on ollut liian pitkä tauko, noutoa treenattiin huolella ennen avo-koetta 9.10. Nyt otin uudestaan, patukkapalkalla kun namit oli jo loppu. Selvisi että onnistumisen raja menee siinä annanko eteen tulevalle koiralle kädellä apumerkin vai en. Suullinen käskyn toistaminen ei auta mutta käsiapu kyllä, joten sillä nyt sit kai autellaan kunnes palautuu mieleen homman nimi. Lisäks pelkkiä pitoharkkoja olkkarikuurina. Myös muilla kun tunnarikapulalla.