Sain vihdoinkin itseäni niskasta kiinni ja ajettiin kentälle asti. PK-kentälle, jonka mainostetaan olevan talvellakin aurattu, jotta treenaamaan pääsee koska vaan. No eipä ollut ei. Agihalli on meiltä täysin päinvastaisessa suunnassa, joten en jaksanut ajaa enää sinne, vaan treenasin tiellä pk-kentän edessä. Rakensin eka ruudun n. 3m auton taakse, ruutu oli suunnilleen 1x2m. Sitten pissatin koiran ja ei kun hommiin:

Ensimmäisenä noudot, eka metskulla vauhtinouto, sit puukapulalla loppuun asti, sitten metskulla ihan melkeen loppuun, tarkoitus oli palkata kun koira on vajaa metri mun edessä. Sepä vaan tulikin sivulle, tiputti kapulan parin metrin päähän ennen mua ja itse sivulle heiluttamaan häntää. Juu ei kelvannut, joten otettiin ensin pari luovutusasentoa lähietäisyydeltä ja sitten uus heitto, nyt onnistui. Sen jälkeen vielä yksi metskulla niin, että palkkasin heti kun oli kääntynyt kapula suussa mua kohti. Yhden kerran se palautti ravilla mutta muuten ihan ookoo.

Seuraamista. Tein neliötä jossa käännökset vasemmalle ja sivut pari kolme metriä, ja pyöritin niin kauan että ne käännökset oli käännöksiä eikä kaarteita koiran osalta. Sit kun käytti takapäätä, sai patukan. Täyskäännöksillä sama juttu, mutta kävelin suoraa edestakas. Koko koiran ilme muuttuu kun siltä oikeesti oottaa työtä ennen palkkaa. Jos en laita sitä hommiin, se lepsuilee miten sattuu, mutta vaadittaessa kyllä alkaa työskennellä hienosti :) Sit vähän sivuaskelia joka suuntaan, peruutusta ja paikallaan käännöksiä. Siitä suoraan pari pidempää pätkää, joista vikalla liikkeestä istuminen. Tein koko liikkeen kokeenomaisesti, mutta käännyin vilkaisemaan olan yli että ottihan koira varmasti oikean asennon. Kyllä oli ottanut.

Ruutua. Lähetin kylmiltään 25m päästä eikä se löytänyt perille. :( Pysäytin kerran matkalla ja lähetin uudestaan, mutta ei auttanut. Sit hiippailin itse lähemmäs auttamaan sitä. Jostain just luin, että jos koira ei löydä ruutuun, sitä ei koskaan kutsuta takaisin ohjaajan luo, vaan käsketään paikoilleen odottamaan ja ohjaaja yrittää ohjata sen uusilla käskyillä ruutuun tai menee tarvittaessa lähemmäs auttamaan. Mutta koira ei saa koskaan palata taaksepäin sieltä. Ihan järkevän kuuloista. Tehtiin pari toistoa lähempää ja sitten taas kaukaa, ja nyt kyllä onnistui. Vasempaan etureunaan se vaan sinnikkäästi hakee vaikka yritän palkata aina oikealle taakse - tosin mun heitot nyt on mitä on.. :D Yksi n. 40 metristä niin, että oltiin yhdessä jätetty nakinpaloja ruudun oik. takanurkkaan. Työnsin kengällä pienen lumivallin niiden eteen, että ne ei näkyisi niin kauas. Sinne lähti elikko ku tykin suusta. Ehkä sille vois välillä tehdä taas sellasiakin, missä ruudussa on jotakin, nimenomaan sen paikan korjaamiseksi keskemmälle sekä varmuuden saamiseksi? Loppuun vielä lähetys tosi läheltä, maahan käskytys ja poistuvan ohjaajan olan yli huudettu seuraamiskäsky. Se osa toimii.

Luoksetuloa. Heittelin nameja ja heitin välillä mös kumipalloa, jonka avulla koiraan saa huomattavasti enemmän virtaa. Seisomisia ja maahan menoja tällä tapaa, kerran kutsuin koiran maahan menosta uudelleen tulemaan ja palkkasin vasta siitä. Loppuun jätin koiran seisomaan ja ajattelin ottaa tule-maahan-sivu. Ekalla se lähti tulemaan ravilla, jolloin sanoin heti höpöhöpö ja vein sen takas alkuun. Sitten se seuraava olikin aika nappisuoritus! Tuli kummatkin laukalla ja maahan meno oli ihan jees. Sivulle en ottanut loppuun asti, vaan palkkasin taakseni vähän ennen. Mun pitää tässä muistaa monta juttua: en katso koiraa silmiin kun kutsun sitä, ja siirrän katseeni ja pistävän tuijotukseni sen silmiin kun käskytän stoppeja. Luoksetulokutsun pitää olla ILOINEN "tuleee!" eikä neutraali "tule". Lähtee niin paljon paremmalla vauhdilla ja on varma että saa tulla, toi neutraali on vissiin niin outo, että se tulee ravilla kun ei oo ihan varma mistä on kyse. Harvoin mä sitä kutsun arjessakaan sellasella asiallisella virastoäänellä, normaalisti se on aina iloinen, tai jos on hätätilanne, niin hirvee rääkäisy. :D

Ja loppuun vielä kaukot. Vedettiin tarkoituksella kaikki putkeen, kunnon pitkiä treenejä ei oo viime aikoina paljoo ollut. Mittasin noin 10m matkan ja merkkasin koiran ja oman paikkani, pistin nakkikasan muutaman metriä koiran paikan taakse niin ettei se toivottavasti huomaisi niitä etukäteen (eikä huomannutkaan). Sarja oli istu-seiso-maahan-seiso-istu-maahan. No, ekalla koira ei reagoinut ekaan istu-käskyyn, joten menin ihan sen eteen tekemään parit istu-maahan-vaihdot. Sitten ihan uusi jättö ja poistuminen kymmeneen metriin. Nyt lopputulos oli se, että jonkun asennon koira teki väärin ja eteni yhteensä vajaa oman mittansa. Tehtiin läheltä yksittäisiä vaihtoja ja sitten uudestaan kaukaa koko sarja. Eteni molemmissa seisomaan nousuissa yhdet askeleet (?!?), mutta seiso-istu oli tosi hieno pyllähdys, ja kokonaisetenemä reilusti pienempi kuin äsken. Vapautin takapalkalle, tosin koiran piti sitä aikansa etsiä.

Illalla tehtävä ulkona pitkällä matkalla seisomaan nousuja ja kuriin toi liikkuminen. Se ei oo koskaan tehnyt tolleen ja tää saa jäädäkin ainoaksi kerraksi :P