Mudilla tänään vaihteeksi vauhtipäivä. Kotinurkilla, mutta eri parkkiksella kuin ennen, vähän tokoilemassa. Tajusin, että olen lumien aiheuttaman tilan ahtauden takia treenannut paljon kapeilla suikaleilla, jolloin ruutu on suikaleen päässä ja sinne on varmaan helpompi mennä kuin aukealla kentällä? Pitäis keksiä jostain joku isompi kenttä.

Tein eka ruudun, sain vihdoin aikaiseksi ommella ruutunauhat muotoonsa, niin nyt on ainakin vakion kokoinen kisaruutu. Laitoin kosketusalustan oik. takanurkkaan. Sitten jätettiin ruutu ja aloitettiin hommat:

Noutoa. Puukapulalla luovutukseen asti, sitten metskulla vauhti jossa palkka kun koira oli palauttanut n. puolet matkasta, ja puulla vauhti jossa palkka paluulta noin metriä ennen minua.

Luoksetuloa. Tein eka kumpaakin stoppia naminheittelyleikin lomassa. Seisomiset oli aika blaah ja maahan menokin olis voinut olla skarpimpi. Jätin huonoimmat palkkaamatta. Sitten ajattelin kokeilla koko liikettä, muuten kokeenomaisesti, mutta katsoin maasta roskat merkeiksi ja jätin koiran istumaan. Luksin versio oli tulla ku höyryveturi, viis veisata stop-käskystä, reagoida kohtuuhyvin maahan-käskyyn ja edelleen säilyttää vauhti sivulle asti. Hmpf, kiva että tänään oli vauhtia, mutta ei kiitos niin paljoa että tuuli viuhuu korvissa ja käskyt ei kuulu :P Käsimerkillä seisominen oli yhtä olematon kuin ekan otoksen sanallisellakin käskyllä. Kunnon STOPP!!! -käskyllä teki ehkä just hyväksyttävän 2-3 oman mittansa sisällä pysähtymisen. Totean taas, että se ei vaan osaa. Kokeilen illalla niinkin jännää ku arjessa käytettävää "jarruta!" ja "odota" käskytystä, tuskin kyllä sekään on mikään taikakeino. Sitten kai aletaan tekemään ihan perusteita uudestaan niin, että käskyn kanssa samaan aikaan lentää pallo koiran yli, tai jotain.

Kumipallohillunnan jälkeen oltiin parinkymmenen metrin päässä ruudusta, ja aloin vasta virittelemään "missä ruuutu" niin vieressäni oleva elukka säntäsi jo sinne. :D Tänään siis vaihteeksi osataan. Annoin sen mennä ja palkkasinkin vielä. Se ei vaan oikeen siitä kosketusalustasta välittänyt, vaan tarjosi sinnikkäästi vas. etunurkkaa. Pelkkää alustaa pitää kerrata ulkona, sisällä se kyllä lätkii sitä ihan hyvin, mutta ulkona ja varsinkin pitkällä matkalla ei jummarra että sama juttu kyseessä. Tehtiin sitten muutamia lähetyksiä läheltä ja muutama kaukaa, kerran käskin maahan asti, muutaman kerran heitin pallon kun koira oli juuri mennyt sisään ruutuun muttei vielä kääntynyt. Läheltä sellasia, että palkkasin koiran takaa oikealle ruudun ulkopuolelle, ja muutaman jälkeen se alkoi jo korjata suuntaansa sinne päin. Ihan lopuksi sellainen, että jätin kosketusalustan päälle läjän nameja ja lähetin jostain 40 metristä. Paineli tuhatta ja sataa, meni taas kohti vasempaa mutta muisti sitten että siinä alustallahan ne oli, ja korjasi linjansa sinne.