Otsikon lausahduksen sanoi joku naapuri, kun lenkin päätteeksi tokoilin mudin kanssa pihan nurkassa. Koira oli irti. Vastasin että näinpä tehdään. Täti ei jäänyt katsomaan eikä jatkanut juttua. Äänensävy oli kaiketi ihan ystävällinen, mutta odotan kai silti loppuviikosta isännöitsijän kirjettä "koirakoulun pitäminen taloyhtiön pihassa kielletty" ...

Mudi teki ruudun loppuosaa ilman mitään merkkejä, eli maasta seuraamaan kutsua. Seurautin monen monta metriä, hyvä oli. Narupalloa sai palkaksi.

Luoksetulon eteenistumisia lyhyellä matkalla ja siitä sivulle siirtymiä. Jos mulla oli kädet rinnalla ja pallo käsissä, koira jumitti edessä eikä reagoinut sivu-käskyyn. Tyhmää minulta antaa ristiriitaisia käskyjä, koska tota elettä käytettiin pitkään opetteluvaiheessa eteen tulemisen apuna. Kun siirsin pallon taskuun tai kainaloon tai jonnekin ja kädet normaalisti, kommunikointimme toimi taas hienosti.

Muutama maahan meno leikin lomassa.

Hyppy tietyöesteen yli, siis todella korkea loikka! Hyvin hyppää, tolla oon joskus ennenkin hyppyyttänyt, niin muistaa eikä siksi yritäkään mennä alta tms minkä varmaan muuten tekis :D

****

Lenkillä ennen irti päästämistä piti vähän kyykyttää. Seuraamista, siitä maahan meno, maasta luoksetulo eteen. Ei reagoinut ekaan käskyyn, mutta tokalla tuli hienosti eteen, kuunteli siis käskyn eikä vaan tullut sivulle kuten huomattavasti useimmin sen kutsun.

Lenkillä ihan loppumatkasta ennen kotiin saapumista mudi sai tehdä jonkun 150m pudonneen lapasen noudon. Hirveetä kyytiä tuli tumppuni takaisin!

***

Ennen iltaruokaa kaukoja, s-i. Kynä koiran takatassun eteen niin hyvin tekee pitkältäkin matkalta. Heittelin sille ukon toissapäivänä vanhaksi menneitä kinkkuja, niillähän sille taidettiin avon kaukotkin opettaa hyvillä tuloksella ;D

Lisäksi (ohjatun) noutokapulan nostoa ja luovutusasentoa. Nää hyviä, mut ennakoi edestä sivulle jos en palkannut siinä vaiheessa. Sohvalta sit huudeltiin "käsky!" ja aina kun koira ennakoi, otin koko homman alusta. Parin toiston jälkeen luovutti ja kuunteli mitä sille sanotaan ja sai ruokansa :)

***

Koirat on olleet molemmat tänään ihan raivostuttavia. Rapussa on kyllä kolissutkin ja joku on poraillut pariin otteeseen, mutta ei nyt silti mitään että näillä olis mitään lupaa haukkua. Kun ei nätti sanominen mennyt perille, niin huusin rumasti. Sen jälkeen ne ei hetkeen uskaltaneet edes ajatella turpiensa avaamista, mutta mudi kyllä jatkoi vähän myöhemmin uudestaan. Alkuun se oli tytti joka aloitti BUH! johon mudi BUHHH! ja sitten täysi härdelli päällä. Lenkillä vetää kumpikin ja ukko varsinkin sai kovistella seisojaa ihan huolella että naru pysy löysänä. Munkin piti korottaa omalleni ääntä useampaan kertaan.

Ne on turhautuneita tekemisen vähyydestä. Lauantaina käytiin kunnon lenkki, sitä edellistä kertaa en edes muista. Sunnuntaina oltiin siellä pk-kentällä, mudi teki ehkä puol tuntia tokoa jonka ajan tytti odotti autossa, ja sit ne rallasi yhdessä jonkun reilu puoli tuntia. Ja tänään on jo niin tylsää että tarttee keksiä kaikkea häiriökäytöstä. Metsäkoululla ollaan käyty monta kertaa kääntymässä ja toteamassa että joko a) ei ole aurattu parkkista = ei vaan saa autoa mihkään, tai b) sillä ainoalla auki olevalla polulla on metsäkoneet ja hirvee määrä ukkoja töissä. Metsäkoulu, kai ne joskus siellä jotain tekeekin :P Se metsiksen auki oleva polku on joku huima 10 minuutin kävelymatka ja sit tie päättyy. Lunta on niin saakelisti että ei paljoa tyttikään poistu polulta metsään, mudista puhumattakaan, että se siitä liikunnasta. Kotoa taas pääsee kahta polkua. Toisella käytiin tänään, siitä saa jonkun 45min lenkin. Toinen on kaituentien pään koirapolku, se on pari kilsaa ja ihan kiva kävellä, mutta sieltä pitää joko tulla samaa tietä takas (perseestä) tai remmissä katua pitkin (perseestä), koska jäätä pitkin ei enää pääse. Vettä ja jumalaton kerros lunta nääs. Ja näiltä poluiltahan koirat ei metsään poistu sen enempää kuin muuallakaan. Mulla on hirveä ikävä sulaa maata ja sitä, että voit vaan samoilla metsässä ja koirilla on tilaa juosta :(

Ja ne lenkit ylipäänsä. Plaaah. Mä pääsen aikaisin töistä ja päiväunien jälkeen ehtisin hyvin valoisaan aikaan lenkille noiden kanssa kolmestaan. Niin, minne? Kaupungissa en tyttiä pidä irti, metsis on lähin paikka siihen. Katso ongelmat ylempää. Fleksissä se ei osaa lainkaan kulkea ja hermot on kireellä jo talonympäripissatuksella. Ainoo vaihtoehto on siis normi remmit. Kyllä me joka viikko vissiin ollaan yhtenä päivänä kävelty keskustaan (n. 4km) ukkoa vastaan kun se pääsee töistä, ja tultu sen autolla sit kotiin. Siinä menee sellanen 45min - tunti riippuen kuinka kovaa kävelen ja annanko koirien pysähdellä haistelemaan. Haistelun ollessa sallittu se on mudille ihan jees lenkki, liikuntaa se ei ole mutta urostelu on sille kanssa tyydyttävää toimintaa. Seisojan mielestä korkeintaan alkuverryttely, sitä ei paljoa toisten koirien hajutkaan kiinnosta. Otan välillä pelkän luksin ja käyn sen kanssa kahdestaan. Sen kanssa on kiva mennä vaikka fleksilenkillekin, kun se osaa kävellä siinä nätisti. Se ei kuitenkaan poista sitä ongelmaa että kotona on sitten yksi lenkitetty ja yksi turhautunut koira.

Ukko pääsee töistä puoli neljältä täyden päivän jälkeen. Sillä on fyysinen työ. Se tulee kotiin, syö, ja yleensä haluaa lojua sohvalla ainakin muutaman tunnin. Sitten kello onkin jotain seitsemän ja minulla, jolla on aamuherätys klo 4.00, on nukkumaanmenoaika. Tuntuu että elämä on yhtä väsymystä, pimeää ja huonoa omaatuntoa kun ei vaan jaksa. Mua vituttaa kun en tiiä lenkittäisinkö päivällä vaan luksin vai lähdenkö säätämään kahden koiran kanssa. Ukko on sanonut että jätä vaan tytti kotiin, ei mun sitä pakko ole ottaa, mutta kyllä mulle vaan tulee kauheen paha mieli jättää se itsekseen. Kahta erillistä reissua en kyllä jaksa tehdä. Ja edelleen, tytille remmilenkki sais olla jotain kakskyt kilsaa että se kokisi käyneensä missään. Onhan toki puoli tuntia parempi kuin ei mitään, mutta, ääääh.

Tulis nyt vaan se kevät että pääsis perkele sentään metsään juoksemaan!

Sitä odotellessa on vaan keksittävä jotain muita keinoja. Pitäis sitä pulkan vetoa opettaa noille molemmille. Meillä on kaks pulkkaakin. Mudin kanssa ei viitsi vääntää kunnon tokoa joka päivä, joten sille pitäis keksiä muuta tekemistä välipäiville. Agikentälle vois joskus tässä ajaa, ja rakennusesine-etsintä oli hauskaa mutta metsiksen talo on ainoa paikka minkä keksin, ja siellä on se aurausongelma. Lapaseni voivat kyllä tippua matkasta useammin ja koira saa noutaa ne, mutta se nyt ei oo kovin kummonen aktivointi se...