Olkkarissa kaukoja. Laitoin ensin koiran takatassujen eteen kunnon riman, joka tuli pesukoneen mukana. S-i vaihdot tosi hyviä. Siirsin rimaa pikku hiljaa pois, kunnes se oli kokonaan syrjässä. Tekniikka säilyi samana :) S-m vaihdoissa kunnon työntävä käsimerkki ja meni täydellisellä hissitekniikalla alas :) Sekoitin näitä ja edelleen pysyi vaihdot hienoina.

Naksun kanssa halaamistemppua. "Halataan" on vihjesana. Hyvin muisti mudiseni tämän.

***

Iltapissalla kääntöpaikalla eka rakensin ruudun. Sitten ukko teki meille tunnarin. Palikat rivissä, oma toka vasemmalta. Olin vähän komentanut koiraa kipakasti "anna olla" ja sivulle, kun lähellä talon pihassa oli ihmisiä, joille vahtini meinasi alkaa murraamaan. Mitenkään sitä ei lelulla hetsattu tms. Lähti laukalla, tsekkasi kapulat vas -> oik ja takas oik -> vas ja otti reunimmaisen, oman vierestä siis. Tuntui että se ei oikein haistellut, kunhan vaan kipitti pitkin kapulariviä. Takas iloista laukkaa ja eteen asti innoissaan luovuttamaan. Oivoi, jos se tuo oman, se on hidas, ja sit kun se tulee vauhdilla, palikka on väärä! No, turha sitä on hautoa, väärästä tulee aina nolla. Piti vähän patistella että ei se tää oo ja mees uudestaan etsimään oma. Laukalla taas paineli, nyt tuntui että ajatuskin oli mukana, kapularivin tsekkaaminen näytti erilaiselta. Sai muutaman nakin palasen. Vähän hiinä ja hiinä palkataanko tollasia ollenkaan, ehkä pitäis selvemmin laittaa peli poikki, hakea vaikka oma itse pois, ja ottaa kokonaan uusi harjoitus?

Otettiin vielä kolmas tunnari, samalla omalla kapulalla. Nyt se vietiin poikittain sinne jonnekin keskelle. Oma tuli edelleen laukalla, ja siitä hyvästä sai narupallon. Tältä tän pitäis näyttää aina :)

Lelulla palkkaaminen ja tällanen hutilointi on tullut aika yhtä aikaa, mutta en silti usko että ne on välttämättä yhteydessä toisiinsa. Olen huomannut, että liikkurin viedessä kapuloita koira tuijottaa nykyisin minua (vaikka olen selin), ennen se katsoi kapuloita. Tää tulee varmaan just siitä, että ennen liikkeen alkua tänäänkin piti korottaa ääntä, että ei tartte räyhätä niille ihmisille. Pitää nyt tehdä pari seuraavaa kertaa niin, että keskityn siihen alkuun ja koiran virittelyyn paremmin.

Sitten ruutua. Kassini oli tarkoituksella n. 2m ruudun vasemmalla puolella. Ekalla lähetyksellä paineli alkuun suoraan, sit kaartoi kohti kassia ja vauhti hidastui (mutta edelleen laukkaa) kun koira selkeesti mietti että mitäs. Pysähtyi ruudun ja kassin väliin katsomaan minua. En sanonut mitään, jolloin siirtyi pian itse ruudun vas.sivulta sen sisälle. Kehuin ja kutsuin koiran takaisin. Seuraavalla meni suoraan -> narupallo lensi. Pari kertaa sama mutta tulin aina vähän lähemmäs, kerran myös ruudun eri sivulta lähetys, hyviä oli kaikki. Loppuun vielä kaukaa alkuperäiseltä paikalta lähetys ja maahan käskytys. Koira meni niin kovaa, maa oli liukas ja mun käsky oli vissiin vielä vähän myöhässä, että just ja just jäi ruudun sisäpuolelle eikä menny takaa yli. Menin makaavan koiran luo syöttämään sille loput nakit, lisäksi vielä sai pallonsa.

Kotona ruokakuppi kädessä liikkeestä istuminen. Ei se ollut kuin nappulaa + vähän tomaatti-juustosoosin jämiä, mutta vissiin vähän liian hyvää taas.. ekalla pomppi mun vierellä (en seurauttanut, käskin vaan "mennään") ja jäi seisomaan. Patistin sitä vähän keskittymään ja nyt istui. Mikään ei kyllä ole koskaan pomminvarmaa ;P