Keksinpä opettaa mudin "halaamaan" eli tulemaan eteeni ja nostamaan etujalat mun olkapäille kun olen lattialla istumassa. Ajattelin asiaa niinkin paljon, että älysin vaihtaa vanhat silmälasit päähän ennen treenin aloitusta ;D

Ekalla sessiolla koira sinnikkäästi kiertää pois tieltä siirtämääni kenkälaatikkoa, yrittää tuoda kengän siitä ja survoutua itse laatikkoon. Tyhmä minä, tietysti koira luuli että se on kohde - olisi pitänyt siirtää se pois edestä selvästi ennen kun aloitettiin. Kun nää ei auta ja ukon uunituoretta työkenkääkin kiellän ottamasta, tulee maahan menoja, vähän peruutusta (mistä se sen osaa?!) ja kaikenlaista yritystä. Mudilla on kauhean kivaa. Naksautan sille kun se kävelee mua kohti ja parin toiston jälkeen se tajuaakin sen olevan the juttu. Tosin kiertää edelleen ensin kenkälaatikon ja tulee vasta sitten lähelle. Se ketjuttaa asiat joskus aivan liian nopeasti!!

Pienen tauon jälkeen menen vähän eri kohtaan, selkä kenkälaatikkoon päin. Näillä 10 namilla saan sen tökkäämään mua kuonolla naamaan, ja kun vaan kumarrun vähän taaksepäin, koiran täytyy hypähtää jotta se yltää mun polvien "yli" naamaani.

Kolmannella sarjalla saan sujuvasti etujalat olalle ja pusun nenälleni.

Ja sehän tykittää tätä liikettä niin kovaa ja riemuissaan että nenukki parka vapisee kauhuissaan odottaessaan koska se on nyrjähtänyt posken puolelle!