.. oli niin kaunis keli ja kentällä vähän liian paksu lumikerros ja mä unohdin namit kotiin ja koirallakin hepuli, että vähän se meni enemmän hauskanpidoksi kuin tiukaksi treeniksi. Olihan tässä puolen viikon taukokin.

Sain Virosta viikonloppuna uusia merkkejä, matalia punaisia. Rakentelin niistä luoksetulon ja ruudun (ilman nauhaa - pitää ommella toinen), sekä toisen ruudun normaaleista korkeammista oransseista kartioista + nauhasta. Ruudut oli niin, että lähetyspiste L:n kulmassa ja ruudut sakaroiden päässä. Olin itse kävellyt takaa niin, että koiran menosuoralla ei ollut mun jälkiä apuna, vaan koskematon lumipinta.

Aloitus luoksetulolla. Eka kolmella merkillä stop, sit läpi. Ihan ok kumpikin. Sitten neljällä merkillä eli täydellä matkalla stop. Ei kovin hyvä, mietin mitä tekisin, ja jostain syystä kutsuin uudelleen ja otin maahan. Sekään ei ollut kovin hyvä. Mitähän mun päässä liikkui?! Sitten taisin ottaa taas lyhyemmältä matkalta sekä seisomisen että läpi. Kun on niitä nameja mukana, pitää tehdä pitkällä matkalla stop + heti perään vapautus takapalkalle.

Seuraavana ruutua. Normiruutuun meni hienosti; lähti reippaasti ja eteni suoraan. Jäi vaan kovin oik.etunurkkaan. Palkkasin silti, ja sitten tein läheltä erikseen oikean kohdan hakemista. Kun en palkannut huonoa sijaintia, koira haki itse keskemmälle ja taaemmas.

Sitten kokeilin lähettää sinne uusista merkeistä tehtyyn ruutuun. Koematkalta katsoi kyllä ruutua mutta lähti sivulle luoksetulomerkeille. Sitten meni ihan juoksenteluksi eikä oikeen ottanut käskyjäkään vastaan, sai mylväistä kunnolla että kuulo palasi. Ei ihan sellanen perinteinen hepuli vaan se oli vaan sitä mieltä, että mä etsin täältä nyt ruutua (tai jotain, en tiedä tiesikö se edes mitä?), älä sä ämmä siellä huutele ku on hommat kesken. Menin lähemmäs ja lopulta sain sen ruutuun, mutta jäi taas oikeaan etukulmaan. Kävin näyttämässä, meni keskelle. Lähetin uudestaan, meni taas reunaan ja ihan haahuiluksi. Autoin keskelle. Sit jätin koiran huomaamatta pallon ruutuun ja mentiin sinne kauas alkuperäiselle lähetyspaikalle. Lähti hyvin ja löysi, mutta meni taas etureunaan, eikä millään käskyllä löytänyt sitä palloa. Plääh, se oli just oikeessa kohdassa, hyvinpä onnistuikin kiertämään sen! Sitten jätettiin se pallo yhdessä niin että koira näki sen, ja nyt meni kaukaakin hyvin. Huoh. No, olihan ne ihan erilaiset merkit ja se nauhakin puuttui, luulen että se on aika oleellinen tolle koiralle.

Ens kerralla ehdottomasti naksun ja namin kanssa pelkkää ruudun paikan hakemista.

Koira oli välillä autossa tauolla. Siirsin uusia merkkejä siksak-kuvioon, ajattelin seurauttaa niitä pujotellen. Otin eka kuitenkin noutoa (puukapula). Ekalla palkkasin kun oli palauttanut pari metriä, kun tuli ihan hyvällä laukalla. Tokalla palkka heti kun oli nostanut kapulan. Näitä lisää, josko sais siihen nostoon vähän sähäkkyyttä!

Sitten sitä seuraamista. En tiiä mikä järki.. heti alkuun tippu kontakti ja väljähti kun jostain kuului ääniä ja koira keskittyi niihin -> ansaittu ärähdys johon reagoi hyvin. Oli sitä lunta just sen verta liikaa että ärsytti kävellä siinä. Koira tuntui jotenkin vähän valjulta (?) mutta se kuitenkin painoi, joka hankaloitti mun kävelyä entisestään. Kaipasin naksua ja nameja että olisin voinut hinkata sitä, mutta kun ei ollut, palkkasin pallolla kun oli tarpeeksi ok ja lopetin siltä osin siihen.

Loppuun vielä istuminen. Paitsi että ekalla jäi seisomaan, eikä meinannut millään korjata istumiseksi! Seuraavalla istui, ja kolmannellakin istui. En tiedä mikä tässä nyt on, eikö se vaan oikeesti vielä osaa, vai eikö se vaan kuuntele. Jos oikeista seuraa palkka ja vääristä ei mitään, touhu on rentoa ja arvailukin kivaa. Jos vääristä muutetaan neutraali suhtautuminen joksikin epämiellyttäväksi (esim. koira hetkeksi autoon, tai muuten keskeytys, palkan mahis pois), arvailu ei ole enää kannattavaa ja kannattaa tehdä vaan kun on varma. Se passivoittaa, enkä mä tiedä onko tää ollenkaan hyvä idea. Jotenkin kuitenkin tuntuu että koira ei ehkä yritä (toteuttaa oikeaa asentoa) niin kovasti kuin voisi...?