Kävelin tänään koirien kanssa keskustaan ukon työpaikalle sen päivän päätteeksi. En tiiä mikä siinä on, se ei tosiaan ole rentouttavaa tai edes varsinaisesti kivaa se kahden koiran kanssa kaupungissa remmilenkkeily, mutta silti sitä pitää säännöllisesti tehdä ;P Perfektionisti haluaa harjoitella sitäkin sen verta että jonkinlaiset tavat pysyy hallussa? Ehkä. Oli vielä tavallista surkeempaa, kun juoksuinen seisoja veti pissaläntiltä toiselle. Se kyllä periaatteessa osaa ihan jees kävellä nätisti, mutta uppoaa aina välillä hajuihinsa ja unohtaa tän todellisuuden ja sitä pitää muistuttaa että herätys. Sitten se kävelee nätisti kunnes taas vajoaa omiin maailmoihinsa. Nyt niitä ihania hajuja vaan on paljon normaalia enemmän. Ei sitä tavallisesti toisten pissat juuri kiinnosta. Mudilla on vielä tolkku päässä eikä se ole seonnut juoksuista. Perseessä se toki mielellään olis kiinni mutta uskoo ihan mulkaisua ja siirtyy pois. Se syö, pystyy treenaamaan ja lenkilläkin käveli suurimman osan ajasta seisojan vieressä eikä sen takana pää pyllyssä ;)

Iltapissalla noutokapuloiden kanssa tohon ladulle. Oli hiukka paremmat valot kuin pihassa, joten sorruin tähän rikokseen. Pohjakin oli tosi hyvä, karhea. Kaksi puukapulan noutoa: alut kokeenomaisesti, ekassa "jes!" ja patukka esille heti kun oli nostanut, tokassa otin vähän matkaa takaisin päin. Hyvällä laukalla tuli!

Sitten olikin sopivasti (liikaa) virettä ja seuraavaksi tunnari. Koira istumaan, vein kapulat itse. Oli vain 4kpl, tarkoitus panostaa palautukseen eikä niinkään etsimiseen. Kapulat ympyrässä, oma "klo 3". Meni 6 -> 3 -> 12 ja palasi kolmoselle, sitten lähti palauttamaan laukalla. Patukkansa sai tästä. Riehutin koiraa vielä oikeen kunnolla ja käytiin yhdessä laittamassa sama oma uudelleen. Siirsin kutosen kolmoseen jolloin oma oli siis nyt "klo 6". Koira roikkui koko ajan patukassa toisessa kädessäni. Jäin vähän lähemmäs, ehkä johonkin viiteen metriin, kun pelkäsin että ihan pipariksi menee. Oli silti pakko tehdä, joo :P Mutta hyvinhän se paahtoi kapuloille, selkeästi kokosi itsensä vikalla askeleella ja ryhtyi etsimään. Oma sieltä tuli taas, palkka laukannostosta.

Vielä ovella ennen sisälle menoa liikkeestä istuminen. Koira tuli käskemättä sopivasti mun vierellä ja "istu!" tuli sille ihan puun takaa. Hienosti reagoi.

Kotona kaukoja, s-i ja s-m. En oikeen jaksanut olla skarppina itse, moni s-i oli just siinä rajalla palkkaako tollasia vai ei. S-m oli parempi. Plääh, näitä on pakko ottaa taas kuuri ja keskittyä asiaan itse kunnolla!