Kävin tekemässä metsäkoululle jäljen. Auto "tattipolun" parkkikselle ja siitä heti oikealle sammalmetsään lähtö, paluu tuli 50m isolle tielle päin. Reilu 700 askelta (~500m?) pitkä, 1,5h vanha, kuusi keppiä, joitakin kulmia, yksi 100 askeleen suora pätkä. Jälki janalta oikeaan, jana n. 20m. Jälki lähti heti nousemaan isoa mäkeä, puuskutin tehdessäni ja puuskutin koiran perässä mennessäni. Eka keppi oli heti janan jälkeen, toka vasta jossain 300 askeleessa. Kolmannen jätin parin kaatuneen puun oksan päälle istuttuani ensin niillä pari kolme minuuttia (olin ajatellut istua pitempään, mutta itikat perkele!), neljäs oli 30 askeleen kuluttua tästä. Viides jyrkässä alaspäin viettävässä rinteessä ja kuudes ihan melkeen tiellä. Maastona oli sammalmetsää, paikoin kuivia risuja, suht korkeaa mustikkavarvikkoa, ja ihan lopussa 5-6 kepin välissä rutikuivaa maassa olevaa saniaista ja muuta heinää sekä kuivia vadelmapuskia tai jotain sellasia. Ripotti ihan pikkasen vettä jäljen teon ja ajon välissä.

Jana oli taas ihan vammanen! En tiedä mitä siinä oli vai oliko mitään, mutta koira pompotti kesken kaiken vasempaan ja käskin sen takaisin. Siitä jatkoi sitten taas hyvin ja suoraan. Jäljen nosto oli varma ja reipas. Heti ekan kepin jälkeen koira hukkasi jäljen (koska jälki kääntyi 90 astetta vasempaan eikä jatkunut suoraan, kuten vissiin yleensä sen teen. Hähää, onnistuinpas! Kepeiltä usein lähdetään hätäisesti ja halusinkin koiralle vähän tarkkuutta) ja etsi sen ympyrää kiertämällä. Jossain vaiheessa hukkui uudestaan, koira etsi sitä vähän pidempään (tutki alkuun väärästä suunnasta), mutta en auttanut millään tavalla. Sen jälkeen se työskenteli selkeästi huolellisemmin. Kaikki kepit löytyi ja istuskelukohdassani ei ollut mitään hämminkiä. Pari minsaa on niin lyhyt aika, joku puoli tuntia alkais jo olla sellanen että jatkuva jälki on selkeesti tuoreempi. Ens kerralla otan kirjan ja itikkamyrkyt mukaan niin maltan venailla. Lähekkäin olevat kepit koira ilmaisi hyvin, ei paahtanut jälkimmäisestä ohi (moni koira oppii, että ne on aina suunnilleen tietyin välimatkoin, niin löydetyn kepin jälkeen sitten voi hutiloida koska "ei se seuraava kuitenkaan ihan heti vielä tule"). Ennen vitoskeppiä jälki nousi jyrkkää, sammalpäällysteistä kivenlohkareista rinnettä ja laski sitä samaa alas. Tässäkin jälki hukkui kerran, mutta löytyi hyvin ympyrää kiertämällä. Jännä juttu, se on kyllä ihan sisäsyntyinen taito tällä eläimellä, en tosiaan ole opettanut. Loogistahan se onkin, niin se väkisin löytyy. Jos ei heti, niin ympyrää suurentamalla. Ennen kutosta oleva kuiva alusta oli vähän hankala, mutta hyvin koira tiensä sieltäkin selvitti.

Aikaa meni 11min.

Luulen, että tämä oli viimeinen pitkä jälki ennen lauantain koetta. Janatreeniä vielä tehtävä useempi, ehkä ma + ti + ke ja sitten pe. Esineruutua samoin ehkä vielä ma + ti ja sitten helppo motivaatioruutu pe. Tottiskentällä käydään huomenna ukon kanssa ampumassa ja otan esteet. Vauhtinoutoa ja eteenmenoa parina päivänä eri paikoissa. Pe muistutteluna vielä vauhtinouto, vauhtiluoksetulo, lyhyeltä matkalta luoksetulon eteenistuminen. Sitten vaan herran haltuun miten meidän käy. Jännittää jo!