Metsäjälki lähimetsään heti kallion alapuolelle. Laskut meni sekaisin, joku tasasataluku tuli, todnäk 300 tai 400 askelta. Ehkä se 300. 5 filmipurkkia ja lopuksi lisäksi taskusta maksisrasia. Vanheni tunnin, suht tuulinen, pilvinen päivä. Jana vain jonkun reilu 5m (kuvassa mustat pisteet). Jälki (punainen) lähti janalta oikeaan. Heti oli iso puu (ruskea möykky), jonka kiersin niin että tuli 270 asteen kulma. Puun takana meni polku (ruskea paksu viiva), jonka yli jälki siis jatkui kohtisuoraan, kts. kuva. Mittasuhteet ei kyllä ole oikein, polku oli lähempänä jälkeä janan kohdalta:

Jana suht ok, ihan alussa teki taas hassun pienen ympyrän kaaren oikeaan, mutta korjasi ja jatkoi suoraan. Jälkeen reagoi heti, mutta nyt en enää muista tarkkaan miten päin se meni. Todennäköisesti lähti takajäljelle, kääntyi parin metrin sisällä ympäri, tuli takaisin janalle, harhautui polulle oikeaan päin, totesi ettei jälki jatkukaan siellä. Kääntyi polkua vasempaan, huomasi heti ettei siellä ainakaan ole mitään, tuli takas janalla. Yritti lähteä uudestaan takajäljelle, ja meni niin pitkälle että nappasin liinasta kiinni ettei yli 10 metriä ainakaan pääse. Taisin estää jatkamisen jo aiemmin, jolloin koira kääntyi taas ympäri, palasi janalle ja nyt sai jäljestä kiinni. Puu mentiin muistaakseni kyllä väärältä puolelta eli polkua pitkin, mutta polulta lähti metsään just sinne minne jälkikin. Olipas vaikea ja ihan vahingossa, huomasin sen polun kunnolla vasta jälkeä ajamaan lähtiessämme! Tai tajusin kyllä jo tehdessäni, mutta ei se tuntunut niin lähellä olevan, pöh...

Onneksi eka filmipurkki oli siinä heti, koira ilmaisi sen helpottuneena. Maasto muuttui vetiseksi kuivaksi heinäksi, siis kellastunutta heinää mutta paikoin niin märkää, että jälkeä tehdessäni lenkkari imaisi itseensä vettä. Päätin, että teemana on pysyä todella 10m päässä (edellinen liina oli vain jotain 5m ja olen totuttanut meidät siihen, nyt vaihdoin uuteen 11m pitkään; kokeessa sääntöjen mukaan oltava 10m ja sen päässä ohjaajan, ei lähempänä), joten liina irti käsistä ja seurasin kun narun pää pujotteli edelläni pitkin metsää. Tsekkailin välillä koiraa, olin tehnyt jäljelle aika monta sellasta 270-asteista puun kiertoa, ja tarkasti se ne teki. Yhden vissiin oikoi ja siinä tuli ihme sähellys muutenkin, mutta purkki oli just kohdilla ja koira sai siitä hajun. Puolivälin jälkeen jälki tuli polulle, kääntyi sitä oikeaan, meni jonkun ehkä 5m ja poistui suorassa kulmassa vasemmalle metsään. Koira meni polkua todella tarkasti, hitaasti ja keskittyneesti, vissiin jäi mieleen se alun sähläys samalla polulla ;) Hienoa oli kävellä perässä ja vain katsoa liikkuvaa liinan päätä. Lopussa jälki nousi todella jyrkkää mäkeä ylös, siinä koira tarkisteli sivulle mutta uskoi heti että kyl se akka on oikeesti tänne kiivenny. Loppupurkilla maksisrasia ja palloleikki. Oli hyvä treeni! Ens kerralle taas vaan janaharkka, muistettava laittaa jälki välillä vasempaan.