Käytiin keskustassa n. tunnin lenkillä. Hidasta käppäilyä ja haistelua. Menohaluja olisi ollut, mies sai komentaa tiuhaan "tyttiälävedä". Mudinkin remmikäytös vaati paikoin huomauttamista. Se nyt ei paljoa vedä, ei puhuta lainkaan samasta kuin Tytin kanssa, mutta en siedä yhtään remmin kiristymistä ja siitä pidetään kiinni. Harjoituksen puutetta, keskustakävelyllä käyty ties milloin viimeeksi.

Kotona otettiin haavasta pressut pois. Pikkasen oli vuotanut siteisiin, itse haava kai kuitenkin siisti, vaikka hieman punoittaa. Koira oli heti kamalan kiinnostunut mahastaan ja olisi väen vängällä halunnut tunkea naamansa sinne. Kutisee varmaankin jo? Nyt täytyy pitää pönttöä koko ajan päässä, aiemmin on uskonut kieltoa ja antanut olla, mutta nyt veikkaan että se yrittää silti koko ajan. Kuva on vähän samea, mutta en viitsinyt makuuttaa vastahakoista koiraa enää pitempään tutkittavana:

Aamulääkkeet meni hyvin, kohta saa ilta-antibiootin ja ruuan.