Pönttöpää kävi noin kolmen vartin iltakävelyllä. Oltiin me muutkin mukana, mutta pönttiksen takia remmilenkki kattilansillan koululle ja takaisin. Matka on ehkä kilsan per suunta, mutta koirat sai haistella kaiken mitä löytyi, niin aikaahan siinä meni. Rantareittiä pitkin kulkee tosi paljon koiranulkoiluttajia.

Haava on edelleen siisti ja koira oikein pirteä. Juuri mietittiin, että tuskainen viikko vielä edessä, mutta onneksi vain viikko! Viime kesänähän Tytillä aukesi tassu ja sen kanssa oltiin jalka paketissa ja koira remmissä ties miten kauan. Mies ei edes muistanut oliko se neljä vai kuusi viikkoa vai mitä.

Kokeiltiin pönttöä huvikseen mudille ja rukoilen kautta jeesuksen että mudi ei koskaan sellaista tartte. Se sai slaagin ja raivolla repi pönttöä päästään etutassuilla. Jotenkin se siinä keuhkotessaan onnistui myös huitaisemaan pöydällä olleen lasin nurin. Normaalilla ruokapöydällä, korkealla!