Tokotunnilla, "olavi räsäsen nurmella". Selvisipä vihdoin mullekin missä se oikein on. Ja olihan siellä joku sen niminen firma, joten joku logiikka kuitenkin, vaikka saman nimistä katua turhaan kartasta etsiessäni ei siltä tuntunutkaan.

Jengi oli vissiin jo ihan toko-sm-paineissa ja jotenkin vähän... hajamieliset ja hätäiset treenit. Meille, jotka ei joukkueeseen kuuluta :P

*kimpassa paikallaolo, L tokana vasemmalta, yhteensä neljä koiraa. 2min taisi olla aika. Menin puun taa piiloon, mutta puu oli niin kapea että näyin (? :D) sieltä osin. Alas käskytettiin yhtä aikaa, takas sivulle vuorotellen. Ei ennakoinut ja totteli omaa, joskin istuminen olisi voinut olla hieman täydellisempi (=etujalat paremmin koiran alla).

Itse kouluttaja ei minua ehtinyt lainkaan neuvomaan, mutta avustajan kanssa tehtiin seuraavia:

*tunnari. Tuli ex-tempore siinä ihanalla nurtsilla mieleen, että eipä oo tehty koskaan nurtsilla. Onneksi jostain löytyi kapuloita. Kokeenomaisesti. Sattui vaan tosi ikävä kämmi, avustaja sanoi niin epäselvästi tai hiljaa jotain että en ottanut selvää oliko koira tuomassa omaa vai väärää. Se kuitenkin tuli laukalla ja olisin ehdottomasti palkannut siitä suoraan. No, odotin koiran eteeni asti ja otin kapulan, ja omahan se oli. Hillittömät narupallobileet!

*luoksetuloa, namilätkä koiran takana, avustajalla nameja täyttöä varten. Ekalla ennakoi stopin -> otin läpi. Tokalla stop, kolmas ja neljäs muistaakseni läpi. Sitten sellainen, että otin seisomismerkin ohi ja käskytin vasta lähellä maahan. Oli tosi valuva maahanmeno, ei näitä tälleen. Pelkkää maahan menoa lähellä tai stopin kautta pitkältä matkalta.

*zeta, sain järkän seiso-istu-maahan. Ekalla lähdöllä koira lähti tosi hajamielisesti seuraamaan ja teki seisomisen sijaan istumisen. Herättelin sitä vähän ja kun koira oli alusta asti skarppina seuruussa, kaikki asennotkin onnistui ja seuraamaan lähdöt oli makeita :) Tätä on turha liikkeenä hinkata, se on vain tylsää. Asentoja erillään ja seuraamaan lähtöjä erillään, mutta ne ei oo iso ongelma, ylläpitotreeni riittää.

Ohjattua noutoa meinattiin vielä ottaa, mutta totesin onneksi kuitenkin että parasta lopettaa nyt kun menee vielä hyvin ja koirakin on hyvässä vireessä, eikä helteestä nuutunut. Lähdettiin siis kotiin. Haettiin ukko ja Tytti ja käytiin Urpolan rannassa uimassa - tai Tytti katsoi remmin nokassa kun mudi haki uimalelua x kertaa. Ihan lopuksi oltiin juuri lähdössä ja keräämässä kamoja kassiin, kun yhtäkkiä takanamme seisoi nainen ja lapinporokoira ja pelästyttiin kaikki niin saatanasti :D Paskasika jota mudiksi kutsutaan, yleensä kyllä murinalla ilmoittaa kaiken maailman kulkijat autosta, pihalta ja kadulta, mutta ei nyt sitten voinut?!? Pyh, huono vahtikoira! Mudi rähähti ja oli menossa kohti, mutta totteli kun kutsuin sen jalkoihini. Otin niskasta kiinni ja tyypit meni siitä metrin päästä ohi. Pyysin anteeksi ja hääkin sanoi, että "ei mitään, mekin hiippailtiin niin hiljaa täältä puskista". En tiedä miten se ei ollut huomannut meitä vai eikö se vaan saanut rykäisyä väliin kun höpötettiin siinä jotain :D No, loppu hyvin kaikki hyvin.