Olipas jälki! o_O
Koira oli vasta nostanut ukon tekemän jäljen (n. 15m janalta oikeaan) ja ajanut sitä kymmenen metriä, kun häntä laski ja koira alkoi hiippailemaan (se painelee jälkeä normaalisti aikasen reippaasti). Se pysähtyi muutaman askeleen päästä kokonaan ja kyyristeli ihan luimussa kohti jotakin vasemmalla olevaa mätästä. Haisteli sitä vähän ja kehotuksesta jatkoi jäljeä hyvin epävarmasti ja arkaillen. Meno oli samanlaista hiippailua ja patistelin 300m jäljellä varmaan viisikymmentä kertaa "jälki". Välillä aika rumastikin että jatkoi. Koira oli ihan häntä alhaalla ja tuijotti metsään. Kyllä me se jälki rämmittiin läpi, mutta pää oli ylhäällä ja koira koko ajan kyttäsi ympäristöä enemmän kuin keskittyi jäljen ajoon.

Mikä siellä oli ollut? Karhu?

Jumalan kiitos oli tollanen lyhyt helppo jälki eikä mitään kilsan mittaista! Olis ollut yhtä tuskaa painostaa koiraa, ja tuskin se olisi ollut edes hyvä idea. Nyt tiesin, että jälki on lyhyt, niin vaadin että se ajetaan. Ekan kepin ilmaisi mutta kaksi muuta jäi nostamatta. Täytyy huomenna tehdä uusi harkka, toivottavasti tää todella oli joku poikkeus.