.. eikä edes löydy. Oltiin viikonloppu mökillä, ja mutsi talloi pari jälkeä.

Pe: sienipölkyn metsässä ehkä reilu 300m, 6 keppiä, tunnin vanha. Janalta vasempaan. Olin varma että lähtee oikeaan, maaston kohta oli niin sellainen, mutta koira nosti määrätietoisesti oikeaan suuntaan ja ei auttanut kuin uskoa sitä. Yksi keppi jäi vssiin kokonaan haistamatta, yhteen vähän reagoi mutta meinasi jatkaa matkaa = kunnon ärähdys ja nyppäys liinasta jolloin ilmaisi sen. Seuraavat pari oli jees. Vikasta mentiin yli ja palkkasin koiran sitten sen jäljestäessä polkua pitkin eteenpäin hetkellä jolloin meni syvällä nenällä.

Su: sourun "liikenneympyrän" kantarellikankaalla. 2000 askelta mutta GPS-laitteen mielestä vain n. 900m. Mutsilla on ilmeisen pienet jalat ;) 6 keppiä ja tunnin vanha. Jälki lähti janalta oikeaan. Koira nosti määrätietoisesti vasempaan ja piti kääntää se ympäri, onneksi sentään totteli tällä kertaa takaisin -käskyä ihan kerrasta. Jälki kyllä teki lenkin niin että vasemmalta saattoi tulla hajua, en tiedä sotkiko se. Oli ihan heeelvetinmoinen helle. Ei se siinä tunnin aikana jälkeä vanhettaessa kuumalta tuntunut, kun marjastettiin, mutta heti kun lähdin juoksemaan koiran perään niin ai luoja että oli vesipulloa ikävä. Koirakin olisi mieluummin ottanut palkaksi vettä kuin meetwurstia, luulen ma.

Yksi keppi (toka vai kolmas?) mentiin yli, se oli hirveässä vesakossa/ryteikössä/tjsp missä jäljen tekijä oli mennyt perseelleen ja minä kaaduin turvalleni :D. Koira karkasi ojaan juomaan, mutta tuli käskystä takaisin. Paikoin mentiin niin lujaa että sain juosta perässä, välillä taas koira hidasti reilusti ja tsekkasi askeleen kerrallaan. Maasto ei mun silmään hirveesti vaihdellut, mutta vanhojen metsäautoteiden kohdat ja jäkäläiset kalliot oli varmaan kuivempia kuin mustikkakangas. Merkit oli n. kymmenen askelta ennen keppejä pyynnöstäni. Koira ilmaisi yhden merkinkin, mutta se olikin polven korkeudella pienessä kuusessa. Onneksi oli ekstranameja mukana! Ihan lopussa mentiin tien yli. Keppi ja kulma oli turhan lähellä, jälki teki 90 asteen käännöksen oikeaan ja koira oikoi tiellä sinne päin. Luulin, että se on viides, ja sen pitikin laskujen mukaan olal viides, mutta se oli jo viimeinen. Yksi keppi oli jäänyt kai merkkaamatta ja koirakaan ei sitä ilmaissut, tai sitten niitä olikin vain viisi. En tiedä, outoa. Yhdessä notkelmassa koira kyllä pyöri jonkun verran, ehkä se keppi olisi ollut siinä? Aikaa meni 23min.

Mä en nyt oikeen tiedä mitä tälle keppiasialle tekisi. Ainakin ehdottomasti pitkät välit kepeille; 300m jäljelle ei tosiaan kannata kylvää kuutta. Kilsan jäljelle kuusi mahtuu paremmin ja silloin ne oikeasti toimii koiralle palkkana ja se ilmaisee ne paremmin. Mutta kun tuntuu, että järjestään jää vähintään yksi metsään. Eikö koira haista niitä ja miksi ei? Liikaa vauhtia? Liian kiire loppuun ja hutilointifiilis, "tärkeää ei ole matka, vain määränpää"? Vai onko niitä tosiaan liikaa ja koirasta ne ei ole ilmaisemisen arvoisia?