Yöllä oli taas p*skaa kolmessa kasassa sisällä. Ihan normaalia sentään, mutta miten sitä niin paljon tuli?! Heräsin siis 2.30 kun vieno tuoksu leijaili nenukkiini, ja ei muuta kun siivoamaan... aamulla nousin vähän ennen yhdeksää ja taas oli kasa lattialla. Paskaa oli myös koiran pedissä, toisessa kongissa ja pitkin lattiaa. Kauniita ruskeita tassunjälkiä. Voi luoja. Peti vessaan odottamaan että ehdin viedä sen pyykkiin ja lattiaoita kuuraamaan. Ei se yleensä ikinä astu jätöksiinsä, mikä vahinko lie käynyt. :P

Ei syönyt aamupalaa kunnolla. Turvotin nappulat, en tiedä miksi, se on syöny jo varmaan viikon kuivina. Mä siivosin samalla just paskaista petiä eikä pentu siis malttanut pysyä kupillaan, vaan seurasi mun puuhia. Otin siltä lopulta koko kupin pois. Jos kolmesti jättää sen, ei ilmeisesti oo kovin kova nälkä, ja ei sitten. En antanut myöskään mitään luuta tai edes kongia kun lähdin. Musta tuntuu, että se on vähän oppinut nirsoilemaan. Mitä turhaan syödä aamupalaksi kuivaa nappulaa kun kohta ämmä lähtee ja saa herkullisen luun tai kongissa olevia keksejä. Hähää, enää ei saa, jälkkäri tulee vaan jos syö pääruuankin. ;)

Olen koulussa 10-11.15, sitten pikaisesti pennun kanssa puistoon juoksemaan. Ajattelin eka vaan kusettaa sen kadulle ja kipaista takas sisään, mutta oli ihana auringonpaiste ja kukapa sitä lounastunnilla oikeasti haluaisi syödäkään... oltiin reilu vartti, kävelin koko ajan tosi kovaa vauhtia ja pentu juoksenteli ihan kunnolla. Haukkasin pikaisesti suupalaa ja takas kouluun.

14.45 kotona, vaihdoin vaan vähän vaatteita ja lähdettiin rokotuksille. Tai oli tarkoitus lähteä, hemmetin rakki alkoi taas kitisemään oikeen urakalla. Hain vihdoin suihkupullon ja latasin sillä sen naamalle. Se suihku ei vaan kanna kovin hyvin ja saan ojentaa pullon ihan reilusti koiraa kohti että se yltää siihen asti. :P Hiljeni kuitenkin ja päästiin lähtemään.

Lääkäriaseman suunnalla ei ollakaan ennen käyty. Pentu käveli aika reippaasti. Matkalla oli sellaset vinot seinämät missä oli jotain pensaita, nyt siis käytännössä pelkät rangat. Pentu juoksi sinne ylämäkeen puskaan ja takas jalkakäytävälle mun jalkoihin, sillä oli niin hauskaa että ohi kulkeva setäkin jäi nauramaan meille. :D

Luksi alkaa tajuta jo lyhtypylväiden kiertämisen. Musta tuntuu että se välillä menee väärältä puolelta ja vilkaisee mua ihan kuin sanoakseen että selvitä sä ämmä toi naru, mä menin täältä. Jos se ei ehdi paljoa väärälle puolelle, se osaa jo itse aika hyvin palata sinne mistä naru on tullut, mutta jos se ehtii pitkällekin niin ei tuu mitään, se menee vähän paniikkiin kun yrittää pyöriä pylvään ympäri mutta liina vaan kiristyy lisää. Pääasiassa olen sitä mieltä, että on koiran tehtävä katsoa kummalta puolelta mä menen, mutta joskus tulee vaan itse käveltyä koiran perässä, varsinkin jos se menee jo kaukana edellä.

Reippaasti käveli siis täysin tuntemattomia teitä. Klinikalla se ei halunnut moikata henkilökuntaa ja oli vähän jännittynyt kaikista hajuista muutenkin. Nostin sen pöydälle ja se painautui tiiviisti mua vasten ja taisi vähän kohottaa huuliaan kun lääkärisetä tuli iholle. Ei kuitenkaan murissut kenellekään, mistä olen positiivisesti yllättynyt :) Pentu sai kääntää pään mun puoleen, pidin sitä kaulasta kiinni ja rapsuttelin, ja lääkäri tutki pallit (ok! liekö se e-vitamiini vai mikä auttanut, mutta hienoa että ne on nyt täysin normaalit molemmat! pentuetarkastuksessahan sillä oli merkintä "oikea kives "hieman ylempänä"") sekä katsoi korviin, kun pyysin. Ei niissä mitään ollut, ja tohtori oli sitä mieltä että muutamana iltana toistunut pään ravistelu ja korvan rapsuttelu voi olla ihan vaan sitä että "pentu opettelee miten korvaa raavitaan". Sitten kaivoin eväänä olleet kissan märkäruuat kehiin, pentu sai ne palkaksi kopeloinnista ja rokotusta ennakoiden. Piikkiin se ei reagoinut mitenkään, sen kun ahmi kaamean hajuista kissan safkaa. Mikrosirun lukukaan ei kiinnostanut yhtään, ja lääkäri sai rauhassa puuhastella niskan päällä, Luksi keskittyi syömään. :)

Just kun oltiin menossa toimenpidehuoneesta kassalle maksamaan, sisään tuli aivan valtava irlanninsusikoira! Pentu kutistui aivan silmissä ja oli hyvin hämillään, mutta ei oikeastaan pelännyt. Asetuin käytävään vieraan koiran (tosi rauhallinen se oli, viimeisillään kantavana) ja Luksin väliin ja näytin kädellä pennulle, että tuu tuolta mun takaa, niin ei tarvii kävellä vierasta koiraa kohti. Luksi hiippaili sieltä ohi ja kun maksoin kassalla, se katseli ihan uteliaana isoa koiraa. Noin isoa se ei ookaan vielä koskaan nähnyt, eikä välttämättä ihan äkkiä näe uudestaankaan. :D

Takas tullessa kannoin pentua osan matkaa, se alkoi olla aika uupunut. Kotikadulla oli naapurin setä, pentu olis halunnut pysähtyä kun huomasi sen n. 5m ennen, mutta sanoin vaan että höpsis, nyt mennään, ja ihan kivasti se tulikin sitten mun takana. Jäin juttelemaan pari metriä sedän jälkeen, pentu istui selkä setään päin ja vähät välitti vaikka se yritti vähän lässyttää. Hienosti kuitenkin odotti, ja musta on hyvää treeniä se että mä saan jutella kenen kanssa haluan, en aio pennun päättää ketä se haluais kiertää ja ketä ei, ja kun pentu huomaa että tilanne on mulla hallussa, sekin on ihan rentona vaikkei haluakaan itse osallistua. :) Kiitos siis taas naapurin papalle!

Luksi on aika väsynyt. Tuskin tarvii enää hirveesti käydä tänään juoksemassa. Sillä on kongissa nappulaa ja se osui siihen vahingossa niin että nappulat levisi lattialle. Se noukki niistä vaan ihan muutaman ja jätti loput. Jostain syystä sillä ei ole taaskaan nälkä. Tyhmää. En sitten edes tarjonnut iltaruokaa kupista, kokeillaan parin tunnin päästä. Kissan ruokaa ja maksalaatikkoa se on tänäänkin ahminut palkkana, eli luulen että se vaan ajattelee että mitä turhaan syödä tylsää nappulaa kun parempaakin saa. Tehdään tästä nyt stoppi alkuunsa, eli tänään ei taatusti tule mitään muuta, nappulaa tarjotaan illalla ja sit seuraavan kerran huomenna aamulla. Ota tai jätä. Veikkaan että ottaa. ;)

---

Sai ruuan nyt klo 17.10,kun alkoi kaivaa kongia siihen malliin että nälkä olisi. Syö laiskasti, kävi kahdesti makaamassa hetken pedillään ja palasi taas haukkaamaan suullisen. Jos otan siltä kupin pois heti kun se lähtee siitä ekan kerran, oppiiko se että varastan ja alkaa puolustamaan ruokaansa? Jos taas annan kupin lojua lattialla ties miten kauan, se oppii että täällä on jatkuva tarjoilu ja pieni koira saa syödä aina kun pienen koiran tekee mieli. Ruoka on kuitenkin yksi elämän perusasioita ja haluan pitää piskini siinä luulossa, että se saa ruokaa vain silloin kun ihmisjumala suo. Kun se on ansainnut sen, tässä vaiheessa vaan istumalla ja odottamalla lupaa, mutta myöhemmin otetaan varmasti enemmän liikkeitä. Höh, mistä mä nyt sit tiedän kauanko antaa sille aikaa syödä? Vartti? Viis minsaa?

Pentu painoi eilen yöllä 6,7kg, tänään aamulla viiden paskakasan jälkeen 6,0kg ja äsken 6,1kg. Eipä se juuri ole tänään syönytkään. Merkkasin tonne kotisivuille taulukkoon ton eilisen lukeman, se oli ehkä normaalein. En tiedä. Korkeutta sillä oli 34,5cm ja sentti tullut viikossa lisää. Mun mielestä se kuitenkin muuttaa muotoaan jatkuvasti, jalat on kasvanut suhteessa enemmän kun varsinainen runko.