17.30 kusetus. Teen tosiaan raporttia Lemmikkipalstoille, joten siksi taas pikkutarkka aikataulutus. :P
17.40 pentu vaikuttaa tosi nälkäiseltä. Tarjoan ruokaa. Paljasta nappulaa, tilkka vettä seassa. Ei istu taas niin millään, joten palautan kupin keittiöön. Kymmenen minuutin kuluttua uusi yritys, jo menee perse nopeasti maahan! Syö vaan n. puolet. Sen pitäisi syödä nappulaa n. 4dl päivässä (4x 1dl), ja se syö ehkä 1,5dl (1x1 ja 1x0,5)... annanko mä sille liikaa koulutusnameja? Liikutan liian vähän kun sillä ei ole nälkä? Kummallista.

Pentu nukkuu jaloissa pari tuntia. Kirjaimellisesti aivan kippuralla mun jaloissa. <3 Herää oksentamaan nappulat ulos. Annan syödä takaisin.

19.50-20.10 ulkona. Kävellään koulurakennusten välissä, isolla hiekkakenttäparkkiksella on vielä joitakin autoja ja ihmisiä lähtee kotiin, auton ovet paukkuu. Pimeässä pentua jännittää vähän kaikki, ja puheen ääni oli kauhean kummallista. Juttelu kuuluu mutta tyyppejä ei näy, tai pentu ei niitä erottanut kun ne seisoi paikallaan. :D Kävelen sen kanssa parin rakennuksen betonisia loivia portaita ja lastenratas/pyörätuoliliuskoja pitkin. Liikkuu rohkeasti minne tahansa ollaan menossa, en ole vielä löytänyt alustaa mikä sitä pelottaisi. Ritiläportaat pitäis jostain bongata, ne voikin olla jännät. Yritän saada pennun juoksemaan autiolla isolla hiekkaparkkiksella, mutta eipä se kauas jaloista irtoa. Otetaan pari luoksetuloa ja pari sivulle perusasentoon tuloa, ihan vaan "imuttamalla". Eli ohjaan namikädellä sen oikeaan kohtaan ja avaan nyrkin kun se istuu tiiviistin mun vasemmassa jalassa kiinni. Tuskin liitän tähän mitään vihjesanaakaan ikuisuuteen, tehdään pohjia ihan rauhassa tälleen. Voisin myös alkaa opettaa sitä vasemmalle puolelle niin, että kun se tulee luo, palkkaan vasemmalla kädellä jalan vieressä (siis kun esim. juoksen karkuun tai kun se muuten tulee mun takaa päin). Tarkoitus on vaan luoda sille mielikuva, että vasemman jalan vierellä on ihana alue.

Kotiin tullessa naapurin lappari istuu talonsa edessä. Moikkaan papparaista kadun toiselta puolelta, pentu koettaa välillä jäädä jumittamaan niin kuin se tekee aika kun näkee jotain vähän jännittävää. En kaiva edes nameja, kävelen vaan tasaisesti eteenpäin ja aina vähän ennen kuin liina loppuisi, hihkaisen että kipikipi sieltä ny, ja pentu juoksee mut kiinni. Mennään omalle puolelle katua vasta kun ollaan jo n. 5m ohi, vaihdan pari sanaa papan kanssa, pentu nuuhkii kovasti sinne päin ja on siis ihan reippaalla mielellä. Mennään kuitenkin omaan kotiin eikä jäädä seurustelemaan, saati mennä tekemään tarkempaa tuttavuutta.

Teki ulos molemmat tarpeet, mutta ei mene kauaa kun se alkaa kitisemään ja kohta on uudet tuotokset paperilla. Näköjään se piippailu nyt ihan oikeasti liittyy paskahätään. Ilmeisesti sen mielestä alkaa olla kurjaa tehdä sisälle, ja kitinä tulee siitä kun sillä on epämukava "pakko tehdä mutta en pääse sopivaan paikkaan" -olo? :/ En silti haluais palkata kitinästä viemällä ulos. Hitsi, tätä pitää miettiä.

Eteisessä lasken namipurkin jämäpaloineen (nappulaa, seassa ollut possun suikalelihaa ja maksanpaloja, nappulat on turvonnu ja imeny itseensä lihojen nestettä) lattialle ja sanon pennulle "ei ota". En malta olla heristämättä sormea, tätä ei oo yhdellekään mun (hoito)koiralle opetettu mutta kaikki ymmärtää sen olevan kielto. Niin Luksikin. Olis pitäny vaan jättää se ele väliin ja kokeilla pelkkää sanallista kieltoa. istuin lattialla ja käsi oli valmiina menemään kanneksi, jos kuono hamuaa herkkuja kuitenkin. Pentu tuli mun toiselle puolelle ja katsoi sieltä rasiaa, jotenkin niin "okei, en koske, mutta mun pitää siirtyä kauemmas että kiusaus ei oo ylivoimaisen suuri!" -ele. :D Kun se katsoi mua, sanoin kokeeksi "ole hyvä", ja heti singahti syömään herkut. On se ainakin mennyt perille, hyvä tietää. :)

Saa iltapalaksi maustamatonta jogurttia ja pari lusikallista nappulaa niiden sekaan. Istuminen tökkii taas, ilmeisesti sillä ei ole kauhea nälkä. Silloin kuin on, se juoksee keittiöstä edellä ja istuu ennen kuin olen kupin kanssa ruokintapaikallakaan. Sitten välillä se juoksee kyllä edellä, mutta jää kauemmas seisomaan ja katselee vaan sieltä. Ihme epeli, musta se syö hirveän vähän siihen verrattuna mitä kasvattaja antoi ohjeeksi.

Viitisen minuuttia leikkiä lelulla, lopuksi "naamaleikki". Pennun yksi suosikkileikki on sellainen, että menen maahan pitkin pituuttani mahalleni makaamaan, piilotan kasvoni ja se yrittää päästä nuolemaan mun naamaa. :D Saa varoa ettei se hajota silmälaseja kuonolla töniessään. Mä nauran ja pennulla on kauhean hauskaa. Lopulta se pääsee kainalon kautta tms naamalle ja sitten kierähdän ympäri, jotta se saa palkaksi nuolla nassua, ja ah miten pieni koira onkaan onnellinen.

Kohta vois mennä jo nukkumaan. En taida enää viedä sitä ulos, sillä ei voi enää olla (paska)hätä. Pissat saa tehd paperille. Nyt se tosin nukkuu jo jaloissa, tuskin enää riehutaan tänään niin ei tuu hätäkään. Annoin sille vähän aikaa sitten hammasluun palasen pahvipurkkiin, mutta sitä ei juuri kiinnostanut koko juttu. Eli sillä ihan rehellisesti ei ole nälkä, se ei vaan nirsoile nappuloiden kanssa? Outoa. :o En mä mielestäni syötä sille mitenkään älytöntä määrää treeninamejakaan. Liikutaanko me sitten liian vähän vai mistä ihmeestä tää huono syöminen johtuu? Saa nähdä mitä vaaka näyttää huomenna kun on punnituspäivä.