Koira oli pidättänyt koko yksinoloaikansa taas (12.15-14.30), enkä vienyt sitä ihan heti kotiin tultuani ulos, piti kirjoittaa yksi kortti ensin. Sitten kipaistiin viemässä kortti postilaatikkoon ja pentu pääsi samalla pissalle. Pari tuntia tekemättä mitään, se taisi pääosin nukkua.

Nukuin 16.30-19. Otin patjan lattialle ja siitäpä pieni koira riemastui kauheasti! Nukuin ekan viikon sen kanssa lattialla, sen jälkeen olen pari kertaa katsonut elokuvia patjalla lattialla, mutta muuten olemme nukkuneet eri paikoissa. Se könysi ja nuoli mua joka puolelta ja oli vaan niiiin onnellinen. :D Luin ensin vähän aikaa kirjaa ja pentu oli aika tomerana "kirja pois, rapsuta MUA". Kun en huomioinut, se koetti raapia tassulla kirjaa ja mun käsiä, josta sai ihan reippaan ärähdyksen. Silittelin sitä mahasta kun se oli nätisti, mutta olin tarkkana että kun se tökkii ja puskee itseään väkisin kirjan alta naamalle, en suostunut käskystä rapsuttamaan. Pari kertaa piti komentaa myös naaman tallaamisesta, ja nuolemiseenkin puutuin välillä "riittää" -sanaa hokemalla ja siirtämällä pentua vähän kauemmas iholtani.

Sitten laitoin kirjan pois ja vintti pimeni. Pentu alkoi syödä luuta, se toi sen mun päälle ja se luu kolisi vähän väliä kovalle lattialle. Hirveä möly ja olin jo ihan hilkulla nousta ja ottaa sen siltä pois, kun ilmeisesti se joko lopetti tai minä univelkainen uupunut tapaus vaivuin niin suureen koomaan ettää kolinat ei enää haitanneet. Osan aikaa se taisi nukkua mun jalkojen/mahan päällä, ja kun heräsin, siellä se könysi. Luu oli mun selän alla aika kipeesti. Voi koirani, jos on pakko syödä sängyssä, voisitko lopetettuasi hoitaa evääsi muualle?! Herääminen sai pienen koiran taas sekoamaan ilosta ja vietittiin hetki yhdessä pötkötellen sen mahaa rapsutellen. On se vaan suloinen.En ole vieläkään päättänyt haluanko sitä sänkyyni, olis tavallaan tosi ihanaa nukkua aina noin, mutta kun on siinä ne haittapuolensakin... olispa sohva, voitais ottaa päikkäreitä aina yhdessä.

Oltiin käyty ulkona viimeeksi silloin kolmelta, ja paperit oli taas aivan kuivat. Aika kauan oli pidättänyt! 19 maissa siis lenkille, 35 minuuttia remmissä. Lähtö onnistui hyvin, frolicien syöttely on selkeästi tuottanut jo tulosta. :) Luksi ei olisi ollenkaan halunnut sinne suuntaan mihin oltiin menossa, sinne missä ollaan pari kertaa nyt viime kertoina käyty. En tajua mikä ihme sillä oli, siellä ei näkyny mitään, mutta se oli ihan häntä alhaalla ja laahusti mun perässä, pari kertaa piti komentaakin että vauhtia nyt kun se kuhnaili siellä liinan mitan mun takana! En ymmärrä mistä moinen vastaanhangoittelu johtui. En usko että se voi olla mitenkään kamalan väsynyt, eihän me oltu tänään tehty vielä juuri mitään. Näköjään paikalliset kusettaa koiriaan tähän aikaan, koska niitä näkyi joka puolella! Saatiin muistaakseni pari lähiohitusta (2-5m), joista namit.

Sisällä 4x kynsi, 10x kosketuskeppi (hienoja! liikutin keppiä niin että se oli välillä eri kohdissa, hyvin pentu pysyi juonessa mukana) ja 10x istumisia&maahanmenoja vaihdellen. Istumisesta edelleen niin että oma-alotteisesta ei saa naksua, vaan vasta kun reagoi "istu"-vihjeeseen. Maahan menossa kokeilin pelkkää sanallista vihjettä, ei toimi, vaatii sen käsimerkin edelleen. Itse asiassa tajusin juuri, että meidän maahanmenotreenit on olleet tähän asti koko ajan käsimerkillisiä! Vien namikäden maahan ja pentu putoaa sen perässä. En ole koskaan odottanut kädet ja namit pöydällä että se tarjoaa sitä itse. Muutetaan suunnitelmaa nyt niin, että en enää ohjaa sitä namin perässä maahan, vaan odotan että se menee itse ja naksuttelen siitä + sanon samalla vihjesanan. Jos tolla tavoin saatais käsimerkki veks. Jos toi tuntuu vaikealta, niin jätä ainakin se nami sieltä kädestä veks ja heitä se vasta lopuksi pöydältä.

Tällä hetkellä (16 viikkoa) se osaa:
-istua sanallisesta vihjeestä keittiössä (ala lisätä häiriötä ja yleistää muualle)
-mennä maahan käsimerkistä/namin perässä (häivytä käsimerkki ja vahvista sanallista vihjettä)
-tulla sivulle käsimerkistä/namin perässä (anna hautua)
-katsoa silmiin sekunnin-pari, keittiössä joten kuten vihjeestäkin(?) (anna hautua jotta saadaan kestoa)
-koskea noutokapulaa kuonollaan (anna hautua)
-laittaa etutassut kosketusalustalle (anna hautua, myöhemmin lisää etäisyyttä yms)
-koskea kosketuskeppiä kuonollaan (naksuttele edelleen tästä, ala pikkuhiljaa liikuttaa keppiä)
-irroittaa lelusta sanallisella vihjeellä (jatka treenejä satunnaisesti, panosta siihen ettei näe että otan namin käteen valmiiksi)
-seurata pari askelta namin perässä (siis pysyy mukana, nenä kiinni namissa, ei katsekontaktia, mutta heti kun pysähdyn niin putoaa istualteen. eli sen mielessä on hyvin selvä kuva siitä, että seuraaminen on "pyri istumaan mun sivulle", ja liike on vaan siinä välissä pakollista pahaa, se tavoittelee sitä istumaan pääsyä) (jatka perusasennosta palkkaamista, älä yhdistä vielä sanoja?)
-tulla luokse sanallisesta vihjeestä (harjoittele pari kertaa päivittäin, lisää häiriötä)
-ymmärtää käskyt pois, alas, älä ota, kieltoäännähdys ja/tai rykäisy (ei treenata erikseen, yritä kuitenkin käyttää jokaista päivittäin, komenna joskus muuten vaan pois vaikka ei olis mitään tarvettakaan)
-osaa pujottaa pään itse pannasta (harjoituksia tulee automaattisesti monta kertaa päivässä, jatka "panta"-vihjeen käyttämistä)
-"missä lelu" -vihjeellä alkaa etsiä lelua, jos se on lähellä, tuo sen, jos sitä ei näy vaan se on kaukana toisessa huoneessa, pasmat menee sekaisin. turhautuu kun tietää mitä pyydän mutta ei löydä, eli ei tajua mennä katsomaan toisesta huoneesta. :D
-ymmärtää luvan "ole hyvä" ruokakupilla, eteisessä remmin irroituksen/jalkojen pyyhinnän jälkeen, autossa ja ulko-ovella, sekä jos laitan namin maahan ja sanon "ei ota", niin luvalla saa ottaa (osaa myös odottaa rauhassa näissä kaikissa tilanteissa, uloslähtö vaatii vielä namittelua jotta ppysyy hiljaa)
-"ei sinne" ulkona
-"takaisin"
(en tiedä erottaako se näistä kummastakaan itse sanaa, ne liittyy vaan niin vahvasti tilanteisiin. eli kun se on kadulla menossa jonkun pihaan ja sanoisin "kissanpissa", voi olla että se kääntyisi takas... :D takaisin-sanaa käytän esim. rappukäytävässä kun haluan että se palaa vähän muhun päin, ihan luokse asti ei tartte tulla.)
-"odota" ulkona kadunylityksessä kun autoja tulee eikä päästä yli (mun pysähtyminen on varmaan vahvempi vihje, tosin usein se on mun edellä eikä katso taakseen = ei näe että itse hidastan, eli kyllä se jotenkin reagoi siihenkin. tässäkin voi olla, että voisin sanoa kukkahattu ja se venais silti, eli se ei tajua mitä sanon vaan että ylipäänsä sanon jotain. jatketaan harkkoja.)
-ymmärtää kun osoitan sormella maahan (siellä on nami)
-ymmärtää kädellä osoittamisen joten kuten muutenkin, sormien napsautus tehostaa (="mene tonne")
-ulkona mennään/vauhtia/hopihopi. hitto, käytän näitä kaikkia ristiin... mutta se myös ymmärtää ne kaikki.
-osaa kiertää remmilenkillä lyhtypylväät tosi hyvin ja huolehtii siitä itse, ilman jatkuvaa huomauttelua!
-ymmärtää vihjeen "kynnet" (tai varmaan tässäkin tilanne on suurempi vinkki, jatketaan silti sanan käyttöä) ja "hampaat". rakastaa kynsien leikkaamista ja hampaiden katsominenkin on ihan hauskaa.
-osaa hypätä syliin tai vasten jalkoja kun taputan reisiäni. no, tän osaa kaikki koirat :D
-pissaa 99% paperille, ei lattioille, ja tosiaan pidättää huomattavasti pidempiä aikoja kuin tullessaan. Selvästi huomaa, että se ei niin mielellään tee enää paperille, vaan odottaa ennemmin että pääsee ulos.

Jossain vaiheessa mulla oli kauhea stressi että ehdinkö opettaa sille kaiken ajoissa, jostain taisin lukea että 4kk ikään mennessä olis hyvä kun se osais perusjutut. Nyt kun tota listaa katselee, niin sehän osaa jo ihan helvetisti! :o Yksi päivä surkuttelin että "oikeista jutuista" se osaa tulla luo ja hätinä istua käskystä. Aika kämästä. Mutta osaahan se paljon arjen asioita, ja moni kisaliikekin on hyvällä alulla, vaikka niihin ei vielä käskyjä olekaan. Ja mikä tärkeintä: se RRRAKASTAA treenihetkiä, se palkkautuu tosi hyvin sekä namilla että lelulla. Se on aktiivinen ja tarjoaa käytöksiä, se haluaa yrittää, lelut saa lojua vaikka vieressä eikä se ota niistä häiriötä kun treenihetki on kesken. Sitä saa tutkia ja hoitaa (minä, vieraistahan se ei tosiaan pidä, sitä vieraiden kopeloitavana olemista pitäiskin muistaa treenata!) ja se rakastaa kynsien leikkuuta, jota itse kammosin ihan hemmetisti edellisen koirani jäljiltä. Sen kanssa on jo suht kiva elää, se jää todella hienosti yksin, se ei ole (vielä...) tuhonnut mitään, se pysyy irti ollessaan kuulolla ja suht lähellä, se ei hauku äänille (heh, oliko se just eilen illalla kun haukkui! ei oo sen jälkeen tullut pihahdustakaan. joko se ääni oli vaan todella poikkeava, ei ollenkaan mikään normaali juttu, tai sitten rangaistus meni perille.), se matkustaa autossa hienosti ja jää sinnekin rauhassa odottamaan jos käyn kaupassa tms... meillähän menee itse asiassa oikein mukavasti!

Ajattelin jättää noita sivulle tuloja ja muita kisajuttuja vähäksi aikaa tauolle, ehkä viikko tai kaksi. Sillä aikaa keskitytään seuraaviin:
sisällä:
-kosketuskeppi
-laatikkoon/pesuvatiin meneminen
-olkapäille hyppääminen
-naksun ja namin välisen ajan pidentäminen, jotta ei ole enää "kolmen käden dilemmaa" (=voin pitää toisessa kädessä esinettä ja toisessa naksua, ja kaivaa rauhassa namia viisi sekuntia taskusta)
-namien heittely itsestä poispäin, ei aina suoraan suuhun, jotta joutuu liikkumaan ja saan sen ylös ja kauemmas (=voi treenata kohti tulevia liikkeitä ja asentoja)
ulkona:
-odota (ala käyttää sitä muuallakin kuin katujen kohdilla. koira lyhyessä remmissä, huikkaa "odota" ja pysähdy itse -> remmi kirstyy eikä koirakaan pääse etenemään, jos yrittää.) kun alkaa tajuta, ala tehdä niin että vien sille namin ja sen pitää siis seistä suht aloillaan se aika minkä kävelen sen luokse namia antamaan. muista vapauttaa kun saa taas liikkua!)

Ja sitten sen viikon-kahden kuluttua:
-eteen tulo
-maahan meno ja istuminen ärsykekontrolliin
-seisomisen alkeet
-sivulle tuloja/parin askeleen seuraamista, mahdollisesti vihjettä ja ainakin vapautussanaa käyttöön. ota sivuille tulemisiin katsekontakti mukaan, eli häivytä se nami sieltä kädestä ja yritä saada piski vilkaisemaan silmiin.

Oliskohan tässä suunnitelmaa kerrassaan?

Se ehti just kusta paperillekin. Ekat sisäpissat tänään. Ajattelin ihan kohta viedä sen ulos, mutta enpä sitten ehtinyt.. no, ei se mitään. :) Käydään silti kohta pikakusella, josko ne paskat saatais kuitenkin pihalle. Sitten nukkumaan.

--

Puolen yön maissa kusetus. Ulos lähtö täydellisen hiljainen, teki molemmat tarpeensa. Sisällä sai vielä ruokaa kun vaikutti kauhean nälkäiseltä, ja laskin että se on syöny vaan reilun desin tänään. Puolisen desiä nappulaa kuppiin, biereen loraus maustamatonta jogurttia. Saa ruuan kupista ekaa kertaa varmaan viikkoon! Piski sekoaa riemusta ja ryntää etukäteen ruokapaikalle. Istuu ok, odottaa lupaa ok, syö kaiken ja kolisuttaa vielä tyhjää kuppia. Kävin välillä lisäämässä sille hyppysellisen maksalaatikkoa, ei muutosta suhtautumisessa eli ei välitä mitään vaikka lähestyn ja juttelen, vasta kun olen ihan iholla se katsoo että mitä asiaa sulla oli, syö herkun ja jatkaa ruokailuaan. :) Ei väistä, ei murise, ei luimistele, ei mitään. Ei välitä. Heitin vielä lopuksi pari ruokalusikallista nappulaa lattialle, kun tuntui että sillä on edelleen nälkä. Kaiken imuroi. Toivottavasti ei tuu nyt kakat sisälle näin myöhäisen ruokailun takia, vai jokohan ne siirtyis aamuun? Kauankohan koiran mahassa viipyy safkat matkalla?