Hesassa tosiaan otin vaan ihan vähäiset treenit yhtenä iltana, eli koko viikko oli käytännössä löysäilyä.

10x maahan meno. Sekoilin taas vähän itse, eka meinasin treenata niin että seison, mutta pentu ei oikein ollut kärryillä, joten vaihdoinkin sanallisen vihjeen yhdistämiseen. "Maa" -> sekunnin tauko (miksi sitä on taas niin vaikee pitää ilman että se kutistuu koko ajan lyhyemmäksi?!) -> käsimerkki -> liike -> naks -> nami. En antanu vapautuskäskyäkään, olis ehkä pitäny. Noo, tää oli nyt ehkä tällänen hyväksyttävä "viikon tauon jälkeen kumpikin yhtä hakoteillä" -juttu...

Seuraamista eli sivulle tuloa ja siinä olemista kymmenen toistoa: 2, 2, 3 ja 3 namia. Eka siitä kun tulee oikeaan kohtaan, käsi sekunniks ylös, toinen nami, (sama kolmannella), "ok". Vähän taas tulee orava-asentoa etutassut ylhäällä, kerran ehti hypähtää vähän eli se perse irtosi maasta namien välissä... se osaa jo, eli älä ny helvetissä palkkaa virheellisistä! Miten se koskaan muuten oppii erottamaan mitä haluan, kun palkkaan liikaa sinnepäin-suorituksista! Alussa on ihan ok, että seuraamisessa nami tulee siitä että koira on ylipäänsä oikeassa kohdassa asennosta viis, mutta nyt kun se tietää sen kohdan ja että siinä istutaan, älä hyväksy sellasia perse vähän ilmassa / etujalat ilmassa / piski vinossa / liian edessä -suoritukia. Tollo!

5x istuminen. Viikon tauosta jotain hyötyä, mä ehdin pohtia tätä ja nyt olen päättänyt. Mä itse olen alkanut käyttää arjessa käskyjä "istumaan" tai "istupa (siihen)" ja se vois vielä toimia, pystyisin ehkä itse handlaamaan tän näin. Koko muu perhe kuitenkin tosiaan hokee istuistuistutuletännetsehtsehblaablaa ja jo viikossa musta huomasi, että pentu lakkasi reagoimasta niihin. Esim. kun mutsi yritti saada sitä sinne huoneeseen, se huusi monta kertaa sekä sen nimeä että "tule" ja "tänne NYT!" (olen kyllä sanonu, että se ei osaa käskyä "tänne", eikä myöskään käskyä "ei", mutta ei ne muista :D. Sama se mulle, eikä se piski tottele muutenkaan ekalla kun on jo tajunnu että ne jatkaa jankuttamista). Uskon että piski siis ihan varmasti oppisi erottamaan kisa"istu":n, porukoiden "istu":n ja mun arki-"istu":n. Mä en kuitenkaan halua että sille hokee kukaan sen kisakäskyjä turhaan. Tule on arkiluoksetulo ja sen ne on jo omalta osaltaan pilannu, se ei ole lähellekään luotettava ekalla kutsulla, mutta sama se mulle. Piski tietää että mun kanssa se on ehdoton. Kisakäskyt haluan kuitenkin sellasiksi mitä kukaan ei sille vahingossa huutele. Eli: kisaistu (istu ripeästi ryhdikkäästi molemmille kankuillesi, silleen kunnolla, kyllä te tiedätte, ja pysy siinä kunnes toisin määrään) tulee olemaan "sit". Viisi toistoa siis, "sit" samalla kun piski tarjoaa istumista -> naks -> nami -> "ok". Tässä ei varmaan mee kauaa, ja sit aletaan lisäämään sitä kestoa.

5x eteen tulo. Eka ok (aika reilusti avustusta), tokalla olin täysin eleetön ja sain hienon maahan menon, vinon eteen tulon, miettimistä, toisen hienon maahan menon ja sitten hyvin hämillään olevan pennun... otin askeleen taaksepäin ja autoin vähän kädellä, sitten tuli ok. Kellään vinkkiä miten niitä vinoja aletaan erottelemaan? Jos en tee mitään, pentu ei tajua siirtää persettään, se joko liikahtaa kokonaan muualle tai menee maahan tai alkaa etsiä lelua, tai tuijottaa vaan mua siinä. Tähän saakka olen siis itse ottanut askeleen taaksepäin jotta saan sen tulemaan kokonaan uudestaan. Olen myös kokeillut tuuppaista sitä jalkaterällä kankkuun, jotta se siirtyisi kosketuksesta vähän toiseen suuntaan, mutta se yleensä joko pomppaa pystyyn, alkaa nuolla mun jalkaa (tekee sitä muutenki paljon :D) tai katsoo jalkaa perse entistä tiukemmin paikoilleen lösähtäneenä. :D

Ajattelin että heittelen ne viisi namia niin, että seison itse paikallani ja heitän namin jotta vaan pentu liikkuu, mutta se ei oikein toiminu niin. Lopulta siis otin aina askeleen taaksepäin, jotta saatiin niin uusi toisto.

Tässä ny jotain lähiaikojen suunnitelmia:

-maahan menoon sanallinen vihje ja riippumattomaksi mun asennosta
-kisaistuminen sanallisesta vihjeestä tapahtuvaksi -> kestoa
-eteen tulolle sanallinen vihje ja vapautus, niiden jälkeen pikkuhiljaa kestoa, ekstahuomiota suoruuteen
-seuraamiseen käsimerkin häivytys ja sanallisen vihjeen painotus, ala ottaa useampi ku pari namia ennen vapautusta ja pidentää namien välejä (ei samaan aikaan!)

-pienennä vihdoin yksi ilmaiseksi saatu kohtuullisen ruma ihmisten heijastinliivi joten kuten sopivaksi ja alaa käyttää sitä treeniliivinä (sitä oikeaa odotellessa). Sen lisäksi muista alussa "treenataan, treenataan!" ja lopussa "loppu".
-ala käydä kentällä leikkimässä... voinko leikkiä sen kanssa ilman lelua ts. yllyttää sen vaan jahtaamaan mua ja hihkua ja hillua vaan yhdessä? Vai odotanko että ne hampaat vaihtuu ja se alkaa taas leikkiä kunnolla lelulla?

-näyttelyseisominen
-ravi
-hampaiden katsominen ja kopelointi. Tuima kielto pöllöilystä ja paljon treeniä, vaan mistä? :P

-ARKI! Ihmiselle pitkää pinnaa ja toisaalta mustavalkoisia sääntöjä. Suutu reilusti kun se sikailee ja ole avokätisen kiva kun pentu käyttäytyy. Käytä niitä arjen käskyjä vaikkei tarttiskaan. Kotona välillä muuten vaan "pois" ja/tai kädellä johonkin paikkaan ohjaaminen. Näistä vois varmaan vaikka heittää joskus satunnaisesti naminkin perään, jos tekee oikeen hienosti. Ulkona "odota", "tule", "mennään" jne.
-Ohitukset kuntoon, pöllöilystä tiukka palaute, hienosta edelleen ainakin satunnaisesti namipalkka. Vaadi sitä huomiota kesken ohitustenkin, aika hyvä paikka treenata esim. luoksetuloa kun pentu katselee toista koiraa. Ellei se nyt oo ihan iholla tai ole riskiä että se pääsee hyppäämään kimppuun.
-Ala pidentää autossa, kupilla ja ovella odottamisaikaa. Kaikkiin näihin vois ottaa sen käskyn "pysy". Kupilla ja autossa en tähän saakka oo sanonu mitään muuta ku vasta sitten "ole hyvä". Pysy-käskyä pitäis nyt jotenkin alkaa treenata muissakin tilanteissa, vaan miten... en edelleenkään oo ihan kärryillä tässä. :P