Ihana sää, kirkas taivas ja komea auringonpaiste, ja huomasin paikallislehden mainoksen markkinoista, joten sinnehän me lähdettiin seisoskelemaan. Mietin kotona, että otanko liinan vai lyhyen remmin, kun tota hihnassa kulkemista ei oo vieläkään hirveesti harjoteltu, enkä halunnu että mikään (=kiskova pentu) pilaa mun mielialan. Sitten päätin että joskushan se on aloitettava, ja se voi aivan hyvin olla nyt. Siis on sitä viety lyhyessäkin remmissä, mutta olen aina ajatellut että varsinainen harjoittelu alkaa.. joskus. :P

Luksi ylitti kaikki mun odotukseni! Se oli kuin ihmisen mieli heti kotoa lähdettäessä. :) Käveltiin sinne, ja koska en tiennyt onko koiran vieminen torille kielletty myös markkinoilla (toriaikaan ainakin on), päätin taas että en halua yhtään urputtavaa mummoa kimppuuni pilaamaan päivääni, ja pysyttiin suosiolla torin reunoilla jalkakäytävän puolella poissa varsinaiselta torialueelta. Kierrettiin ympäri, Luksi meni ihmisruuhkassakin aika nätisti, vähän tosin tuppaa vetämään jos sen pitäis kävellä niin että olen ihan sen kannoilla. Se katseli toria kiinnostuneena ja tais jotain sulotuoksuja leijailla nenukkiinkin. Kaikki hyvin kunnes meidän eteen pöllähti joku valtava karvaturri, joka aloitti kauhean rähinän.. sen jälkeen L oli ihan häntä koipien välissä ja tempoi remmissä. Pysähdyin hetkeks ja rauhoitin koiran, ja sit jatkettiin matkaa. Kierrettiin vielä yks keskustan kortteli ja mentiin sitten vähän syrjäisemmälle kadulle.

Kotimatkalla käytiin Mustissa&Mirrissä. Luksi ei ole koskaan ollut mukana, ja nytpä ajattelin että se saa itse valita itselleen herkut. Tai siis teknisesti katsoa kun mä valitsen. ;) Tartti vähän kannustusta että uskalsi sisälle, ja luulin että se saa hepulin siellä, mutta se olikin hyvin varovainen ja suorastaan arvokkaan viilipytty. Kerran piti sanoa että hyllystä ei oteta sit mitään, ja sen jälkeen se istui ja katsoi kun mä mätin sille kolmenlaisia luita pussiin. :) Kun siirryttiin kassalle, L istui taas vähän matkan päähän mun taakse ja katseli siinä rauhallisena mun puuhia. :D Henkilökuntaa ja muita asiakkaita se ei noteerannut mitenkään.

Ajattelin että se saa jonkun pienen herkun heti liikkeen ulkopuolella, kun oli niin hienosti, ja katkaisin sille osan kalkkunan kaulasta. Pentu alko leikkiä sillä, heitteli sitä aikansa ja kantoi jonkun matkaa, ja sitten lopulta otin sen pois kun ei siitä oikeen meinannu tulla mitään. Kyttäsi kassia koko matkan ja kotona sai sitten kaulan pätkän takas, ja vielä lisäks yhden possun korvan.

Sitten siivosin pari tuntia, mudi toimi työnjohtajana ja seurasi tarkasti jokaista liikettäni. ;) Noin tunnin huilaaminen, koira torkkui mutta ei varsinaisesti nukkunut. Sitten lähdettiin autolla kauppaan, ja pitkän pähkäilyn jälkeen päätin että otan piskin mukaan. Se ei päässyt ollenkaan ulos ennen kun taas omassa pihassa, mutta luulen että se silti mieluummin tulee mukaan kuin jää yksin. Sen jälkeen sai ruuan, ja sitten kuuluikin KOPS kun pentu kaatui petiin. Se oli siis 11-19 sitä tunnin lepäilytaukoa lukuunottamatta ulkona/avustamassa mua/mukana ja huomasi että kyllä otti voimille. :D

Illalla pikapissalla kävi niin, että mä näin jo kaukaa että se borderterrieri joka pääsi pienenä yllättämään meidät ja tipahti nurkan takaa melkeen iholle, tulee vastaan. En taas olle hereillä ja sanonu Luksille etukäteen jotta hiljaa. Kun mentiin vähän lähemmäs, Luksikin näki sen lumikasan takaa ja rähinä alkoi heti. Normaalisti se sanoo hiljaa "brrr", niin hiljaa että vastaantulija ei sitä välttämättä ees kuule, mutta tolle se rähähtää kyllä paaaljon kovemmin. Eli se silloin kersana pelästyi sitä kuitenkin ja muistaa sen siitä, ihan varmasti. :/ Joka tapauksessa keskeytin sen rähinän "älä ees alota!" -murahduksella ja hyvin hiljeni. Mutta, me oltiin kävelty reippaasti eteenpäin Luksi juuri mun edessä jaloissa, ja kun se näki sen ja alko räyhäämään, se myös pysähtyi. Samalla kun tiuskaisin että älä alota, mä potkaisin sitä persuksille koska se pysähtyi kuin seinään ja minä jatkoin reipasta kävelyäni... pentu kiljaisi säikähdyksestä ja mua alkoi naurattaa ihan hulluna. Mitähän se vastaantulija tuumi? Opetan koiralle että älä ees alota tarkoittaa että kohta pieksen sen ja se reagoi siihen kiljumalla ku piestävä sika? Eehh... ei se varmaan nähny sen lumipenkan läpi että koirani jumitti itse itsensä alleni. En mä edes tiedä mikä mu nauratti, mutta oli se nyt vaan aika.. koomista.