Luksi makasi pöydän alla raatona vielä kun olin jo kengät jalassa ja remmi kädessä eteisessä. Kysyin että eksää halua mukaan, ja johan pomppas pystyyn.

Koiria ei kertakaikkiaan voinut jättää autoon, joten kaveri piti niitä ulkopuolella ja mä kävin kaupassa. Takas tullessani joku puliukko oli liittynyt seuraan. Kysyin jälkein päin että kävikö L ollenkaan haistamassa sitä, ja oli kuulemma käyny. Jännää, aiemmin se olis vaan murissu villat pörhöllään.

Hengailtiin reilu tunti, koirilla oli suut auki mutta ei mitään hirveetä kuolemanläähätystä. Jos makasin tai olin selkä tiellä päin ja sieltä tuli ihmisiä, Luksi kommentoi ne kaikki murinallaan. En oikeen tiedä mistä toi kumpuaa, voiko se jo puolustaa mua kun olen itse puolustukyvyttömässä asennossa kuten just makuulla? Otti paikan meidän alueeksi ja toivotti vieraat huitsin hittoon? Tuskin se ny niitä pelkäsi, ihan tavallisia koirattomia ihmisiä jotka vaan käveli ohi. Vähättelin sen aina hiljaiseksi, ei mitään suurta numeroa aiheesta.

Vähän se oli levoton, malttoi kyllä istua ja käydä ihan makuullekin, mutta pyörähti aika nopeesti taas ylös, ainakin jos jotain kuului tai näkyi. No, ihan ookoo kuitenkin, käyttäyty tarpeeks hyvin että pääsee jatkossakin mukaan. ;)

Nyt se kaatu pöydän alle ja vaikuttaa olevan aivan finito. Kai se kahden tunnin koirakoulu, josta aktiivista aikaa oli ehkä 3x pari minsaa leikkiä ja 10min kentän reunalla odottelua, kuitenkin vaikutti. Koirahäkin puoleinen auton ovi ku oli auki ja se näki sieltä osan tapahtumista, niin verottaahan sekin. No mutta väsynyt koira on onnellinen koira. :)

Kimppakuva

 

Vahtikoira

 

Ei se oikeesti tollanen ollu koko aikaa, sattuikin oikeen tällanen "nää grillaa mut elävältä"-kuva kameralle. :D L tunki mun syliin melkeen koko ajan, ja mä sanoin että jos sulla ei oo kuuma niin MULLA kyllä ainakin on, että juueikiitos nyt.

Sit se kualas mun mahalle. Kun ensin keskusteltiin siitä, että vaikka makaan, en ole koiran patja, trampoliini, istuin tai mikään muukaan hylly.