Koirakoulu Silkkitassun järjestämällä "agilityn alkeet" -kurssilla Pitäjänmäellä. Meitä oli yhteensä 7. Tilaa mainostettiin olevan "250 neliötä ilmastoitua/lämmitettyä hallia", mutta kas vain, meillä oli sellanen koululuokan kokoinen area.

Aluksi ihan luun takaa hallintatesti, paikalla olo ja luoksetulo. Jännitti niin maan perkeleesti siinä yleisön edessä :D, mutta hyvin L toimi. Luokse tuli kyllä vain ravilla, mutta matkaakin oli se joku pari metriä, mitä esteiden välissä oli tilaa. Positiivista sikäli, että vaikka mulla suunnilleen kädet tärisee ja ääni värisee, niin koira on ihan ok.

L makasi kivasti mun jaloissa taas kun istuttiin eka kuulemass vähän teoriaa. Onkohan toi nyt sitä aikuistumista, aiemmin meni tuntitolkulla ennen kun se pani maate, ja nyt se käy hetkessä! Vähän se murrasi muille mutta kielsin moiset pöllöilyt, ja tällä kertaa päätin että kiellän niin kovaa että se uskoo, hävetti tai ei. Kerran taisin joutua korottamaan ääntä ja sit meni perille.

Tehtiin aitaa (hyppy) ja putkea kahdessa ryhmässä, aitaa tekevät yksin ja kouluttaja oli putkella auttamassa. L muisti putken Mikkelin pentukurssilta ja meni sinne ku vanha tekijä. :) Hyppy kans ihan ok.

Sen jälkeen pari kertaa keppejä (6kpl) ihan vaan namilla ohjaten, ihminen kulki toisella puolen ja ohjasi oikealla kädellä koiraa pujottelemaan. L meni hyvin, se muistaa sen ämpäriharkan, ja tää oli periaatteessa aika samanlainen. Sitä pitää ohjata pirun nopeaan. Tässä lajissa saan kyllä todellakin mennä itseeni, mun koira menee just sinne minne mä sitä vien, ja jos vien väärin, niin hittoako siitä koskaan koiralle suuttumaan...

Sillä aikaa kun toiset teki keppejä, muut sai tehdä omaan tahtiin aitaa ja putkea. Me otettiin pari kertaa putki siten että jätin koiran istu + käsimerkkiodotuskäskyllä putken eteen, en mitenkään niin lähelle että se oli puoliks jo sisällä, mutta kuitenki selkeesti putken suulle. Menin toiseen päähän ja kutsuin "putki!". Joka kerralla meni sinne eikä yrittäytkään ohi :) Lopuksi lelupalkka.

Kerran se karkasi jonkun toisen luokse. Olin just palkannu sen namilla putken jälkeen ekassa harjoituserässä ja oltiin meossa takas alkuun ohjaajan pideltäväksi uutta toistoa varten, ku L lähtikin edeltä ja meni jotain toista koirakkoa kohti. Kutsuin eka normaalisti nimeltä ja ku sekunnissa ei tapahtunu mitään, karjaisin sen nimen niin että tuli hiirenhiljaista kauempanakin. :DDD Mutta johan luikki nolona takas mun pisketti. En tiedä eikö se kuullu sitä ekaa, vai eikö vaan ehtiny reagoida, mutta kun tosiaan oli niin ahdasta niin ei tullu mieleenkään odottaa viittä sekuntia josko se kohta kääntyy, silloin se olis ollu jo toisten iholla. Nyt se ei siis ehtiny niiden luokse asti, mutta aika lähelle kyllä. :/

Meidän luokse karkas toinen koira kaksi vai kolme kertaa, ja L kyllä ilmoitti potevasti mitä mieltä oli niistä... tais olla joka kerran vielä palkka menossa. Tyhmää että pääsivät häiritsemään. :(

Eniten vituttaa kuitenkin se tilan ahtaus. Ihmiset ei myöskään älyä mennä kunnolla syrjään, vaan seisoo siinä vieressä odottamassa omaa vuoroaan. Kyllä L pysyy irti mun luona niin kauan kun se on käskyn alla, mutta sitä saakin sit koko ajan olla käskemässä. Taidan huomenna yrittää rohjeta sanomaan että voisko ne vuoroaan odottavat mennä selkeesti syrjään, niin ei tarttis stressata ja käskyttää omaansa ihan koko ajan, vaan sais keskittyä esteisiin.

Toinen mikä mua ei edelleenkään lakkaa hämmästyttämästä: koirakouluissa olevat ihmiset ON ihan tavallisia tolloja. Olen kuvitellu että ne ketä kiinnostaa kouluttaa, on perillä edes perusasioista. Kuinka koiraa motivoidaan, kuinka sitä palkataan, kuinka sitä kehutaan, kuinka sitä kielletään. Juuei. "Hyvä" ja "ei" tulee tasaisen monotonisella mutinalla eikä koira välitä paskaakaan kummastakaan. Namit koira sylkee suusta ja omistaja tunkee niitä kilvan takas, ja saalispalkka tungetaan kans suoraan suuhun, halusi koira ottaa sen tai ei. Yksi ei meinaa uskaltaa putkeen ja omistaja mutisee toisessa päässä taas hiirenhiljaa jotain muka koiraa kannustaen ja innostaen. Mahtava ura varmaan edessänne, wohoo! :P

Sen jälkeen kun kielsin koiraltani pörinät ja kielsin sitä myös räyhäämästä vaikka joku tulee meidän iholle (vähän epistä, i know), se istui mun edessä ja killitti mua silmiin. Minuttikaupalla putkeen vaikkein tehnyt mitään. Tehtiin sit yhteensä kymmeniä toistoja maahan menoja, menee maa-käskyllä kun olen kyykyssä, mutta jos nousen ylös, ei enää mene. Yritän siis nousta pikku hiljaa, niin kyllä se vihdoin tästä alkaa sujua. Sit se meni myös "istu"-käskyllä maahan, jei :P

Kotona on tehty aika monena iltana sivulle tuloja ilman käskysanaa pelkästään naksua (jep-sana) käyttäen niin, että mulla on kädet mitä ihmeellisimmissä asennoissa. Huomasin yksi päivä että se ottaa mun vasemmasta kädestä oman paikkansa, ja nyt olen tarkoituksella pitänyt kättä selän takana, kyljestä kaukana irrallaan, pään päällä ja ties missä, ja naksutellut oikeasta paikasta. Alkaa jo sujua vaikka alussa koira oli TODELLA pihalla. Olen sylkenyt palkan sille suusta, ajetaan sisään samalla tollasta palkkaustapaa. Hyvin tajuaa jo senkin mistä se nakinpala tippuu :)