Huh mikä viikonloppu! Koira on ihan rättipoikkikoomassa fyysisesti, ja minä henkisesti... :D Kirjoitan viikonlopusta ihan omat muistiinpanot nettiinkin asti. Mulla on n. 10 sivua luentotuherruksia ja kätännön palautetta vihkossa ja niistä ei ota erkkikään sellaisinaan selvää, pitää vähän siivota. :D

Lauantaina meillä meni niin surkeesti että olin jo lähdössä kotiin kesken kaiken. Koira kitisee koko ajan, komennan, kitisee lisää, mulla nousee kierrokset... oltiin vaan jotenkin niin napit vastakkain koko päivä. Leikissä se oli niin vaisu että olin jo menossa sanomaan, että mun koira on nyt jotenkin kipeä, me ei voida osallistua. Tottista se kyllä namipalkalla teki, ja ne ajat kun tehtiin se oli ihan ok ja ennen kaikkea hiljaa, mutta heti ku oltais vaan odotettu, niin piip piip piip piii. AAARGH! Lopulta jätin sen tolppaan kiinni ja kävin itse rauhoittumassa muualla. Se otti hirveesti häiriötä muista koirista, esim. kun vieressä yks vinku, niin tää sankari alko kanssa. Se ei tasan oo tollastakaan tehny koskaan ennen - ja jos nyt meinaa ottaa tavaksi, niin morjens vaan, etsiköön itselleen uuden autonkuljettajan.

Se sen leikkiminen oli jotenkin sellasta.. väsynyttä. Niin ku olis käsijarru päällä. Jossain vaiheessa se ei ottanu narulelua edes suuhun, olin niin ku pentuna kun sillä irtoili hampaat. Kaivelin sen kitaa mutta ei siellä mitään ollut. Kentällä oli varmaan ollu juoksunarttu edellisenä iltana tai aikaisin aamulla, koska tosi moni koira oli ihan hulluna siihen maahan, nenät maassa oli yleinen ongelma. L on kyllä tehny tottista juoksuisen nartun kanssa samalla kentällä samaan aikaan eikä se oo ollu mikään ongelma, mutta eipä se kyllä riistan jäljistäkään noin kiinnostunu voi olla. En käsitä. No joka tapauksessa, siitäkin väännettiin oikeen urakalla saiko tottiskentällä haistella yhtään mitään. Nyt joku varmaan ajattelee että olisit antanu haistella. Annoin pari kertaa, ja sitten se olikin sellasta "Luksi!" -> "nuuh nuuh nuuuuh" -> "Luksii?" ->  "nuuh nuuh evvvvk..." -> "LUKSI SAATANA NYT!" (Ja huomatkaa että "Luksi" on meidän virallinen mulla on asiaa sulle -käsky, ei minkään sortin ehdotus niin ku ne sen useat lempinimet!)

Jos et voi kilpailla sen kanssa, kiellä se kokonaan.

Itse harjoituksista se suoriutui hyvin. Mun silmään sekin oli kyllä kovin laimeaa ja vähän sellasta "teen ku muuten suutut". Se otti häiriötä myös niistä ihmisistä jotka istu ihan lähellä aina kahta puolta estesarjaa, tietysti, ku ei tollasta yli 20-päistä yleisöä oo koskaan ollu. Ei edes yrittäny karata kenenkään luo ku palattiin sarjan jälkeen siitä reunaa pitkin alkuun, mutta oli vaan ihan "en tiedä mihin tässä pitäis mennä ja mitä oikeen tehdään". Sinne sarjan loppuun oli jätetty namitargetti ja koiralle sekin oli vielä vähän epäselvää että pitikö sen nyt kans jäädä sinne vai mitä ihmettä. Mäkään en älynny kannustaa sitä enemmän, kyllä se siis mun perästä sieltä aina hipsi niin ku pitikin, mutta just silleen surkeena. "Tää on varmaan vähiten huono" sen sijaan ku se normaalisti ajattelee että "tää on varmaan paras!".

Juttelin myöhemmin jonkun kanssa ja se kehu Ällää, ja mä sitten puuskahdin että älä ny ihmeessä, mun koira tuntu niiiiin jähmeeltä tänään, se ei normaali oo läheskään tollanen piesty laama. Se vastasi että hyvinhän se teki, ja että uusi kenttä ja kaikki tietysti vaikuttaa.. niin no, ehkä. On se sadalla kentällä ennenki tehny ilman mitään ongelmaa, mutta toisaalta. Ohjaajan HILLITÖN jännitys + se kun alusta asti tuntu että nyt ei pelata yhdessä vaan vastakkain + oltiin ekassa ryhmässä ja allekirjoittaneelle oli vähän epäselvää mitä pitää tehdä ja missä olla milloinkin (tarkat lämmittelyohjeet) + ne kaikki häiriöt siellä kentällä. Koska mä vedin niistä kauheet jännitykset itselleni, niin vähän pelleä kuvitella että koiraan ne ei vaikuttais yhtään - joko suoraan tai mun kautta. Kyllä L oli tyhmä ja sai ihan aiheesta parit huomautukset, mutta mun olis silti enemmän pitäny osata kannustaa sitä, ottaa aluks etäisyyttä ja virittää meidät samalle aaltopituudelle. :/ Tyhmä minä.

Välissä oltiin yö mökillä, koira saa siellä nukkua mun kanssa samassa sängyssä, ja varmaan sekin vaikutti siihen että jo herätessä tuntu että nyt ollaan taas samassa joukkueessa.

Sunnuntai menikin sitten PALJON paremmin! Toki kenttä oli jo koirallekin tutumpi ja se tiesi mitä tehdään ja että yleisö ei esimerkiksi meinaa syödä sitä, mutta ennen kaikkea meidän yhteistyö pelasi. :) Koira pysy oikeen nätisti hiirenhiljaa odotusajat (tosin se ryhmämme pahin vinkuja olikin poissa tänään, luojan kiitos. Mulla meinasi järki lähteä sen kanssa itsellänikin. :P), ei väliä olinko sen kanssa vai paninko sen kiinni seinään. Eilen se inisi molemmissa. Tänään se leikki vähän paremmin myös, mutta jotenkin jähmeältä tuntuu edelleen, ja käytän sitä nyt kyllä hieronnassa heti kun saan ajan. Olen tilannut sille manttelia ja miettinyt näitä hieronta- yms juttuja paljon, ja aluksi kuvittelin että näen siksi mörköjä. Mutta ihan totta, kyllä se on nyt jotenkin vaisu ollut ihan oikeasti, en voi vaan kuvitella tätä!

Varsinainen kurssin anti tulee varmaan word-tiedostona. Katsoo nyt miten paljon mä viitsin noista kirjoittaa esille. Ei kielletty, mutta sanottiin että nää on sellasia juttuja joita ei pitäis tehdä jos ei tiedä mitä tekee ja ennen kaikkea jos ei näe siitä koirasta miten se vastaa siihen. Mä en tajunnut hölkäsen pöläystä koko viikonlopun aikana yhdestäkään koirasta (meitä oli 3x 5 koirakon ryhmät), kun kouluttaja sanoi että se menee liian jännittyneesti, se ei kokoa itseään, se hyppää liikaa ylös eikä eteenpäin, se ponnistaa liian läheltä/kaukaa, se pitää päätä liian ylhäällä ja niin edelleen... :D Meni sekunti ja koira oli jo kaahannu sen 3-5 esteen pätkän ja siitä joku muka ehti nähdä ties mitä, voi elämä! :D Ja juttu on vähän niin, että jos koira tekee täydellisen suorituksen, samanlaista ei oo järkeä toistaa. Jos se taas ei tee täydellistä, koiraa autetaan itse löytämään se paras vaihtoehto muuttamalla yhden tai useamman riman korkeutta, muuttamalla rimat kokonaan ponnareiksi, siirtämällä yhtä tai useampaa estettä, muuttamalla estetyyppiä ja niin edelleen. :D Jos ei näe mitä koira teki ja tiedä (=osaa arvata jotain mahdollista vaihtoehtoa) miksi, ei osaa myöskään muuttaa sitä sarjaa niin että koira saa yrittää vähän eri tavalla hakea parasta tekniikkaa. Tän koko jutun pääpointti oli nimenomaan se, että opetetaan se koira lukemaan esteitä, ei vaan hyppäämään aina samanlaisia, samoja korkeuksia ja niin edelleen. Siksi niitä hyvin sujuneita ei kannata junnata, ja jos ei tiedä mitä tapahtui niin ei osaa muuttaakaan.