Neljäs päivä the pakkonoutoa. Ei olis muka huvittanut yhtään, mutta kun kerta päätin että kaksi viikkoa tehdään, niin pakkohan se oli. Koiraa kyllä huvitti, kovastikin, kun se näki tai siis haistoi että mätin sen kuppiin odottamaan tonnikalaa. Joka toistosta sai kunnon juustohöylällä höylätyn iiison juustonpalan välipalkkaa. Pitäis ostaa maksalaatikkoa, maksamakkaraa ja kissanruokaa tätä varten.

Otin nämä videolle, mutta mun kamera on viime aikoina oikutellut ja videot katkeaa itsestään kesken kaiken. Roskiin meni tää pätkä. En tiedä olenko saanut sähellettyä jonkun automaattiasetuksen päälle vai onko mun kamerakin hajoamassa. :S

Ekalla vähän pyörittelyä. Mun mielestä 'mälvää' = puree sitä kapulaa, 'pyörittelee' = enemmän kielellään pyörittelee sitä ympäri :D. Parikin kertaa "älä!". Olin vähän jäässä enkä tajunnut kauheasti kehua.

Tokalla ehti kerran pulauttaa sen suusta ulos ja käänsi päätä sen jälkeen pois. Naureskelin vaan että ei kuule tolleen ku uudestaan. Pari kertaa tässäkin piti sanoa "älä!". Käytin "hakee"-sanaa ja kerran ainakin se meinasi sillä päästää irti. "Hakee" pitää sanoa aika rauhassa, jos kimitän sen niin se saa koirankin levottomaksi. Hassu juttu, "taaiiiiitava!" sille kestää kyllä kiljahdella. Ja jos nyt miettii niin luulen että noutokäsky saa ylipäänsä olla aika rauhallinen, sitä tuskin tarttee valmiissa liikkeessä kovin hetsaavasti koiralle kiljahtaa, epäilen että vallan päin vastoin... :D

Kolmas oikein hyvä, piti sen verta nätisti että irroitin ensin sormet yläleuasta ja sitten myös alaleuasta. Ihan sellasen puoli senttiä vaan ja valmiina kiristämään uudestaan jos alkaa suu käydä, mutta ei ruvennut! :) Hyvillä mielin saattoi antaa mudille sen tonnikalamönjänsä.