Lenkillä. Tämän päivän saldo 2 x n. 15min puistossa. Huimaa. Siis ei pyörrytä, vaan huima saavutus :D. Kuumetta mulla ei ole mutta olo tuntuu siltä kuin olisi. Mahdan olla hyvää seuraa huomenna. Tai hei, sitten mulla on röh-röh-sikotauti!

Vastaan tuli setteri. Joskus pienenä joku setteri pääsi samassa kohdassa L:n iholle, ja luulin eka että tää on se sama koira. L aloittaa kauheet murinat jo kaukaa enkä saa sitä hiljaiseksi, lopulta sorrun taas kivahtamaan. Mä ihmettelen miten se voi muistaa mitä sille on joskus yli puoli vuotta sitten tapahtunut. Kun ei se mikään iso juttu ollut, että kiltti koira pääsi nuuhkimaan. Tai hittoako minä noin sanon, ehkä se mun koiralle oli iso juttu. :P Sitten tajusin, että se olikin vissiin ääliönaaurin ääliösetteri ääliömuijan kanssa (se mies on vielä pahempi, se jolle toi koira murisee kotoa jos mulla on ikkuna auki ja se äijä on omalla pihallaan. Mun  yksi kaveri asui tässä samassa talossa joskus ennen ja sen koira vihasi kanssa noita samoja naapureita. Jotain hämärää niissä täytyy olla.) Se lähti vielä sen koiransa kanssa tulemaan oikeen meidän luokse. Olikohan se mamma kuuro? Taidan ens kerralla tehostaa koirani viestiä karjaisemalla itsekin BBBBBBBRÄYH!

Sitten puistossa oli kuollut lumiukko. Kolmepalloinen mutta pitkin pituuttaan kaatunut. Sekös vasta meinasikin hyökätä meidän kimppuumme, onneksi tomera mudi pelasti tilanteen! Käveltiin eka siitä ohi, mutta sitten piti setterin takia kuhnailla että ne ehtii varmasti häipyä eikä törmätä kohta uudestaan, joten talsittiin vähän edestakas ja mentiin toiselta puolelta lumiukkoa kohti. Koiralla karvat pystyssä ja se hiipii varovasti lähemmäs, välillä kuuluu vähän murinaa ja koira rauhoittelee itseään kovasti nuuhkimalla maata mennessään. Olin itse ihan passiivinen ja kävelin vaan koiran perässä, en siis mennyt edes edellä. Kun se nuuskaisi lumiukkoa, kaikki kankeus katosi ja mudi oli taas normaali. Hyppyytin sitä kaksi kertaa lumpparin yli, reippaasti hyppi.

Sitten tulee lisää koiria vastaan. Joku tarkkasilmä varmaan huomasi, että päivitin kalenteriin 15.11. Kiva Koirakansalainen -testin. Meillä se erittäin luultavasti jää kiinni siitä toisen koirakon kättelystä jos jostain, mudista nääs saattaapi kuulua äänitehosteet ja se on sitten hylky, vaikka koira ei olis ollenkaan aggressiivinen. Testipäivä ei oo vielä ihan varma, onko se just toi ja tuleeko sitä testiä ylipäänsä, mutta päätin silti että nyt mudi ottaa taas vastaehdollistamiskuurin ja mulla on noin kuukausi aivopestä se toinen koira = ota kontakti = saat namit -kaavaan. Me ollaan ainakin muutama päivä ohiteltukin tosi nätisti ja hiirenhiljaa, ja nyt setteriepisodin jälkeen olin taas ihan maassa, että ketut me mitään oltu edistytty...

No, mudi vilkaisee kahta fleksissä poukkoilevaa koiraa ja ottaa pyytämättä kontaktin. :D Syöttelin sille jahti&vahti-nappuloita taskusta, se tykkää niistä kuin hullu puurosta. Ei sano mitään edes sillä aikaa kun rauhassa kaivelen lisää nappuloita, vaan killittää vaan mun taskua. Selvittiin niistä ja saman tien näen, että on tulossa lapinkoira. Luulin että se on se toinen naapuri, siis teknisesti ottaen setterinaapurin naapuri, se koira jota L inhoaa enemmän ku ketään muuta. Pysähdyttiin odottamaan että ne mee t-risteyksessä ensin, kaivelen L:lle edelleen nappulaa taskusta ja se ei edes katso koko koiraa. Tajuan että ei se olekaan se, ja lapparin omistaja sanoo samalla että me ei nyt nuuskutella kun tää on tyttö ja tällä on juoksut. Anteeksi? Mä kyllä pysähdyin odottamaan että te meette siitä edestä veks, en sitä että päästät sen rakkis tänne. Oma oli lyhyellä remmillä mun sivulla eikä kattonu koko juoksunarttua, vaan söi multa nameja, mutta kaipa senkin voi tulkita niin että oltais haluttu moikata. No, ne sitten meni ja me päästiin vihdoin kotiin, paitsi että setterimuija odotti pihallaan setterinsä kanssa ja me kierrettiin takapihan kautta kun en vittu vaan jaksa sitä ämmää. :S

Ostin mudille aamulla sellasen aktivointipallon, ison, jota sen kuuluu pyörittää ja sieltä tippuu namusia. Makso 8,95e, tosin siihen sai ilmaisen namipussin mukaan. Kuvittelin ettei mudi ehkä syö niitä, mutta hyvin maistui. Ei sillä kauaa kestänyt kun se tyhjensi sen palleron. Mä en oo koskaan tajunnu sitä kun ihmiset hehkuttaa jotain noita aktivointileluja. Mun koiralla menee ehkä viis minsaa ja ne on tyhjiä, olipa roimaa aktivointia ja korvasi joo kahden tunnin lenkin...

Tänäänhän meillä olis myös ollu se vika tokokerta, jossa teemana suunnat, mutta kotona ollaan. Suurimpana syynä se että olen kipeä, mutta tänään on kyllä ollu yks maailman paskin päivä muutenkin. Parisuhdeongelmia, tai siis ongelmia ex-äijän kanssa, ja vuorotellen olin karjua raivosta ja purskahtaa itkuun. Voi luoja. Mudiparka on taas vaistonnut että kaikki ei oo ihan kunnossa. Siitä tulee silloin mun varjo ja se mm. ryysää sinne vessaankin väkisin mukaan, mitä se ei tavallisesti ollenkaan tee. Maksoin kurssista 60e  (vai 65e?) ja siihen ssisältyi teoria ja 5x 1,5h tunti. Kävin teoriassa ja kolmella tunnilla. Aikasen hintaviksi ne tuli, mutta aivan sama. :P

Tässä tää meidän keskustelu mikä käytiin vähän myöhemmin kun oltiin tultu sisään.

(Töppönen tuo mulle yhden villasukan)
L: Ai töppönen! Kipeenähän niitä on hyvä käyttää. Kiitos paljon!
(T katsoo kun laitan sen jalkaan)
L: Missäs toinen on?
(T nostaa aamulla saamansa hirven luun mulle)
L: Ei sitä voi laittaa jalkaan!
(T heiluttaa häntää ja tyrkyttää sitä kahta kauheemmin)
L:  Senkin tyhmä eläin.
(T vaihtaa luun eilen saamaansa vinkuleluun josta on pelkkä luttana kumi jäljellä)
L: No ei sitäkään voi pukea!
(T huokaa kuuluvasti ja laskee pelkän päänsä mun syliin ja painaa sitä siihen)