Meinasin ensin kirjoittaa, että eilen ei tehty mitään muuta kuin toivottu perjantain neljän tunnin reissusta, mutta kyllä me kai tehtiin kuitenkin.. kolme kertaa 20-30min haahuilu puistossa tekee ihan kohtuullisen määrän lenkkeilyä kuitenkin. Ei kehuttavaa, ja se oli sellaista uroskoiran lyhtypylväältä toiselle -lenkitystä, enemmän henkistä kuin fyysistä touhua, mutta enemmän kuin "ei mitään". Lisäksi seisomista on treenattu aika monta sarjaa kotona. Teen naksun kanssa itse koiran edessä kyykyssä ollen. Pysyy seisomassa sen ajan, että naksautan ja otan oikealla kädellä rinnan päällä olevasta vasemmasta kädestä namin ja annan sen koiralle. Saavutus se on sekin, aluksi meinaan istui tasan välittömästi. :P

Tänään herättiin ajoissa ja käytiin tunnin lenkki. Kolme ohitusta. Eka tulee suoralla vastaan, pieni villakoira. Näen kaukaa ja alan kaivaa namipussia, paitsi että lihapullasäkin sijaan kaivan oman karkkipussini, ja tungen karkkia suuhuni. Koira kattoo kauniisti kontaktissa enkä edes heti tajua mikä meni pieleen... eh, kohdalla se ei jaksa enää kytätä että saanko mäkin kenties kohta jotain, ja rähähtää villikselle. Sitten heräsin, oma koira hiljeni ihan hyvin käskyllä, ja kaivoin sen oikean namipussin esille. Ei helvetti, en vaan ole aamuihmisiä!!

Heti perään t-risteyksestä kiilaa labbis meidän eteen, välimatkaa jää joku 50m. Oma kyylää sitä, pyysin sen aika monta kertaa kontaktiin ja heiteltiin vähän nameja ja kaikenlaista pientä. Oikein loistava. Ei meinaakaan räyhätä, ei se nyt yleensäkään tollaselta matkalta, mutta kiinnostaisi kovasti sekä koira että sen jäljet.

Viimeinen kun oltiin melkeen jo kotona. Menee toisella puolella katua, joka iso karvaturri. Oma tarjoaa kontaktia pyytämättä, ja tällä kertaa kaivoin ihan oikean namipussukan esille. Tehtiin vähän arkiseuraamista siinä, kerrassaan loistavaa. :)

Pyörähdettiin junasillan ja keskustan kautta. Ei siellä yhdeltätoista sunnuntaiaamuna juuri väkeä ollut, mutta käveltiin silti vähän tositosi lyhyellä remmillä kuvitellussa ryysiksessä, pujoteltiin vähän lyhtypylväillä niin että koiran piti katsoa että tulee oikealta puolelta, mentiin parit portaat joissa kanssa teemana että älä vahingossakaan kiristä remmiä yms. Jossain vaiheessa mudia alkoi kauheasti lapsettaa ja se sai pentuhepulin. Roskia piti myös poimia. Pentuaikoihin verrattuna kuitenkin sellainen pieni etu, että anna-käskyllä se sylkee ne kuuliaisesti minulle. :D