Pk-yhdistyksen kentällä räntäsateessa (!). Kuvat (c) Jouni.

Aloitettiin luoksepäästävyydellä. Koira ei ollut vielä saanut moikata Jounia ollenkaan, ja eihän se ihan malttanut sivulla pysyä, tartti pari lisäkäskyä joista toisella meni sitten maahan (miten niin sitä on treenattu ihan kauheasti :D). "Tuomarin" poistuttua vapautin koiran tarkoituksena kertoa että tää loppui, voit nousta sivulta. Sehän ampaisi ihan täysillä Jounin luokse, tai olisi ampaissut ellei olisi sattumalta ollut remmissä. Toistettiin kolmesti ja joka kerralla sama. Meillä ei ole erikseen "vapaa mutta älä poistu läheltäni mihinkään" ja "vapaavapaa ihan oikesti kokonaan" -käskyjä. Ehkä kokeessa tällaista ongelmaa ei ole, tuskin se vieraan tuomarin perään hilppaisee, tai sitten en vaan vapauta sitä lainkaan.

Sen jälkeen hyppyä. Namilätkä ja sitä täyttämässä oleva avustaja-valokuvaaja oli toisella puolella, minä pysyin paikoillani hypyn toisella puolella, koira hyppäsi edestakaisin. Korotin hyppyä 3-4-5-6 lautaan asti, jolloin se oli jo tosi korkea, arviolta 80cm. Puhtaasti hyppää, ei koske, ei kierrä.


 

Loivaa a-estettä muutama toisto kutsuna. Ekalla kiersi, avun kanssa onnistui.

 

Sitten taidettiin tehdä seuraamista, ensin paikallaan käännöksillä ja sivuaskelilla aloitellen, lopulta pitkää pätkää. Sekaisin namia ja palloa. Videolla se näyttää paremmalta kuin miltä minusta tuntui, mutta pieni väljyys aina paikoittain kyllä esiintyy. Ohjaaja pitää myös aika erinomaista katsekontaktia koiraan. :P

Koira hetkeksi autoon huilimaan videoiden katseluiden ja jatkosuunnitelmien ajaksi.

Sen jälkeen tehtiin liikkeestä maahan menoa. Se vasta hauskaa onkin mudin mielestä, ei tartte kun vetää henkeä sisään niin koira lakoaa jo.

Luoksetulo kentän päästä päähän. Jätin koiran maahan ja juoksin pois. Käännyin ja odotin ja olin juuri kutsumassa, kun joku varis rääkäisi hirveen kovaa. Koira nousi seisomaan selkeesti hämillään siitä oliko se joku mun rääkäisy vai ei. Juoksin sen luokse, ei edelleenkään liikuttanut tassuja yhtään, ja käskin metrin päästä uudelleen maahan. Olisin toki huutanut maahan-käskyn sieltä 100m päästä jos olisin uskonut että se tottelee.. sen jälkeen ok, vapautus vauhdista taakse lentäneelle pallolle.

Sitten oli tarkoitus ottaa toiseen suuntaan luoksetulo, kokeenomainen hyppy ja palkata vasta autossa. Luoksetuloa varten jätin koiran istumaan, matka oli yhtä pitkä kuin äsken, mutta nyt toiseen suuntaan. Sivu-käskyllä tuli täysillä ja hakeutui sivulle, mutta perusasento jäi ehkä parikymmentä senttiä väljäksi. Korjautin kahdesti ennen kuin oli kunnolla suora ja tiivis. Voihan räkä. No, kehut siitä ja hypylle. Hyppäsi hyvin, odota-käskyn jälkeen liikahti ensin askeleen ja sitten kääntyi ihan ihmeellisesti vänkyrälle usealla askeleella. Otin koirasta kiinni ja sanoin että älähän nyt pelleile, ja otettiin koko hyppy uudestaan. Nyt sujui hyvin ihan perusasentoon saakka, ja juostiin yhdessä autolle valmiiksi jätetylle palkalle. Koira meni taas hetkeksi häkkiin huilimaan.

"Sun piti odottaa!!"


Nyt onnistui :)

Vikassa erässä liikkeestä seisomisia itse peruuttaen. Aluksi kunnon avuilla, pikku hiljaa vähentäen käsimerkkiä. Huomasin, että jos sanon top-käskyn oikein painokkaasti, koira kyllä pysähtyi silläkin ilman mitään käsiapua, mutta se saa olla sellainen ihan mylväisy että toimii. :D Lisää treeniä vaan että tapahtuu vähän vähemmälläkin.

Sitten tehtiin pitkästä aikaa ruutua. Matkaa alle 5m. Ekalla käskyllä ihan kylmiltään lähti kyllä, meni vas. etumerkille ja kiersi sen taa vähän hämillään. Otin koiran takaisin, kävin näyttämässä ruudun keskiosan. Uudella lähetyksellä meni sinne minne piti. Pikku leikin jälkeen uusi lähetys, lähti jees, ruudussa käskin "odota", seisoi paikoillaan hienosti josta pallon heitto. Kolmatta en viitsinyt enää ottaa, olis kuitenkin mennyt pieleen. Loppuleikkien jälkeen koira autoon.

"Odota!" (vähän se voisi olla keskemmälläkin kyllä...)