Juupa,toko-sm-joukkuekaveri laittoi omia kuulumisiaan ja kyseli miten meidän treenit etenee, ja nyt otin itseäni niskasta kiinni. Tarttis niinku tehrä jotai. Tämä viikko palautellaan juttuja vaan mieleen, ja maanantaista alkaen tein treeniohjelman, vähän vakavampaa treenaamista taas luvassa. Agilitykentällä oli tarkoitus käydä tänään, mutta vr:n junien kulkemisien tai nimenomaan kulkemattomuuksien takia ei ehdi ennen kuin ohjatut treenit alkaa, ja silloin ei voi enää mennä. Mennään sitten kisaan sunnuntaina ihan tälleen vaan. :D

Tehtiin pihalla seuraamista/oikealle käännöksiä. Otin avuksi oikein runsaan olkapäänkääntöavun ja sehän ylläri ylläri toimii. Niin että koira meinaa kääntyä jo ennen aikojaan ja painaa vasten. :D No, eiköhän sillä hyvä tule, kun saadaan hienosäädöt kohdilleen.

Agilitykepit pariin kertaan. Koira kävi jo niin kuumana että se 'huohottaa', siis innoissaan, varmaan sillä on kuuma noin fyysisestikin. Aivan mahtavat pujottelut!

Liikkeestä maahan meno, jossa seuraamaan lähtö sen verta huono että huomautin ja otin uudestaan. Tosi nopea maahan meno, tästä olen tyytyväinen. En kyllä tiedä miten sen tein. Palkkasin koiran viereltä maahan pari kertaa ja vasta sitten pyysin perusasentoon. Ei ennakoinut ja reippaasti nousi kun oli aika.

Liikkeestä seisominen, vilkaisin sen verran että käskyn saatuaan koira nytkähti hieman mennäkseen maahan, mutta oikaisi itsensä takaisin suorille jaloille. :D Vapautus suoraan taakse lentävälle namille. Ihmeen hyvin se kaiken muisti - eli se ilmeisesti oikeasti osaa nää jutut!

Kohta lähdemme mikkeliin hakeman äidin juna-asemalta mökille kolmen viikon lomalleen. Loppuperhe tulee viikonloppuna perässä. Mudille tekee oikein hyvää päästä pyörähtämään kaupunkiin, sehän on nähnyt remminkin viimeeksi herra ties milloin. Piti ihan tarkistaa, että kai mulla on autossa joku naru mukana, voisin hyvin laittaa koiran pihassa kyytiin ja tajuta vasta asemalla, että ai niin remmi.. mudista on varmasti myös oikein mukavaa, kun ei tartte olla päivisin yksin, vaan sillä on monta viihdyttäjää mun ollessa töissä. :)

Eilen oli ihan hilkulla, ettei tikannut kyy kuonoon. Pihassa oli käärme ja koira oli jo työntämässä naamaa lähelle ennen kuin tajuttiin mitä on tapahtumassa. Käärme valitettavasti otettiin hengiltä. Paha mieli tappamisesta, mutta kyllä mun pihassa menee raja, eikä mahda minkään. Säikäytti sen verran, että nyt tulee tähänkin taloon kyypakkaus, vaikka olen aiemmin aina tuhahtanut että höpöhöpö mitään sellasia.