Aloitus seuraamisella, yksilöharkkana kunkin tason mukaan. Meille tehtiin ensin käskytettynä voittajan juttuja: sivuaskelia, paikallaan käännöksiä ja "käännös oikeaan liikkeelle mars" -juttuja joita en tiennyt olevankaan! Siis paikallaan käännös ja sen jälkeen normaalisti liikkeelle. Vielä enemmän loksahti monttu auki "juoksuun mars.. täyskäännös mars" -kohdassa. Täyskäännös juoksussa?! Jahka ohjaaja sai jalkansa toimimaan niin mudikin toimi ihan jees, tosin tarvittiin pieni vihje vas.kädellä ennen käännöstä niin pysyi tiiviinä.

Sitten tehtiin kaukojen seiso-maahan-seiso -vaihtoa, juuri sopivasti kuin toiveestani! Saatiin olla mallikoirakko muille ja omalla vuorollamme meille kokeiltiin sellanen tyyli, millä saan vähän otettua etäisyyttä. Koira tarttee vielä pienen avun, jotta varmasti seiso-maahan -vaihdossa "kumartaa" eikä valu yhtään eteenpäin, ja apuna toimii polven nytkähdys koiraa päin. (Iltapäivällä kotona sain nää totaalisen jumiin kun keksin laittaa takapalkaksi grillibroilerin nahan. Takapalkka ei oikein toimi meillä edelleenkään, koira ei voi keskittyä sitten enää mihinkään... :P)

Välissä oli paljon omaa aikaa, kun meitä oli viisi koirakkoa ja jokainen sai kattavan perehdytyksen. Omalla ajalla heti seuruuvuoromme jälkeen makuutin mudia bh-tyylisesti seuraavan tehdessä omaa seuraamistaan. Hyvin pysyi. Olin aluksi kylki koiraan päin, lopussa ehkä minuutin selkä koiraa kohti. Palkaksi heiteltiin vähän nameja pitkin hiekkakenttää.

Yksi luoksetulon pysäytys kun koira laukkasi mua kohti vikan namin syötyään, oli muuten napakka! Mut se olikin varmaan vahinko. :P

Luoksetuloa eteen, ensin namiavulla lyhyeltä matkalta muistutuksena. Muisti. Toimi myös pitemmältä etäisyydeltä ja tuli laukalla :)

Noutoa puukapulalla kun se sattui mukana olemaan. Aloitus pidoilla, yhdestä taisin huomauttaa, loput jees. Sitten sai jonkun kerran hakeutua luovutusasentoon. Näissä meinasi herkästi irroittaa heti kun käteni tuli kapulan lähelle, ja sitä hinkattiin että muistui mieleen mites se pitikään mennä. Lopuksi vauhtinoutoja, koira kuumui aivan kuin kapula olisi ollut lelu. Pari mistä vapautus lennossa taakse heitetylle namille (urpolla oli ongelmia muistaa sylkeä kapula ulos ennen ku yrittää poimia namin suuhun) ja vikana toistin "hakee" kun koira oli lähellä - ja elikko tuli täydellisesti luovuttamaan kapulan! Se osaa! <3

"Ruudusta seuraamaan" kutsuja, eli koira maahan, kävelin johonkin päin, olan yli huikkaus seuraamaan. Vas. kädessä oli valmiina nami minkä piski sai heti oikeisiin asemiin löydettyään. Hienosti pelitti ja molemmista oli hauskaa tehdä välillä jotain erilaista. Tuntuu, että väkisinkin tulee aina tehtyä niitä samoja juttuja.

Lopuksi vielä kimpassa paikkamakuut ympyrämuodostelmassa. En mennyt piiloon asti, ja aikaa oli minuutti. Namit oli loppu, joten palkkasin heittelemällä narupalloa pari kertaa niin kauas kuin lähti, kun oli kerta tilaa. Mudista irtosi haukku sen sännätessä pallonsa perään.