Mies meni lähisiwaan. Minä mudin kanssa pihaan. Mies tulee lähisiwasta ja nappaan sen hetkeksi auttamaan. Mies lähtee sisälle. Kaiken tän härdellin jälkeen ei ollu enää keskittyminen oikeen kympissä, ja jos ei itse keskity, ei kai voi olettaa koirankaan ajatusten olevan 100% mukana...

Joka tapauksessa tein istumisia, mies sanoi istuiko, ja palkkasin oikeasta kädestä heittämällä namin taakse, kääntymättä siis itse koiraan päin. Kaikki kuusi kappaletta oikein, ei siis vääriä asentoja. Istuminen oli vaan kuulemma vähän hidas. Yhden katsoin itse, ja koira tekee sen samalla tavalla kuin kaukojen istumisen, pyllähtää siis taaksepäin. Mun kunnianhimo ei oikeen yllä tähän asti; liikkeestä seisominen ja maahan meno on nopeat mutta istumisessa olisin tyytyväinen jos se joskus ylipäänsä tekisi oikean asennon kokeessa. Olkoon sitten hidas.

Sitten luoksetulon seisomaan stoppia. Sikäli kun minkään rotuiset koirat ylipäänsä osaa "huijata" niin töppönen ei ainakaan tee niin. Se on hyvinkin rehellinen koulutettava. Se tekee parhaansa ja se yrittää ymmärtää - oikeastaan aina. Toki sillä on joskus huono päivä eikä se ole mikään robotti, tai toisaalta se voi joskus kokeilla vähän venyttää sääntöjä, mutta silloinkin kertahuomautus riittää ja mudi palaa ruotuun. Jos joku asia ei oikeasti suju, vika ei ole koiran "vittuilussa" tai missään muussa vastaavassa, vaan se ei vain ymmärrä. Tähän tulokseen tulin tämän stoppiasian kanssa.

Opetin liikkeestä seisomisen hyvin rautalangasta. Ensin peruutin itse ja vedin koiraa namilla mukaan. Käsky ja saman tien namikäsi seis, jopa pieni liike kohti koiraa, jotta koira varmasti pysähtyy kuin seinään. Nami koiralle. Tästä pikku hiljaa häivyteltiin imutus pois ja lopulta käsiapu kokonaan pois. Pysähdys on alusta asti tullut todella napakasti ja niin se tulee edelleen. Koirani on rehellinen, sehän toistaa juuri sitä mitä sille on opetettu. Minun mielestä seis on seis oli koira sitten seuraamassa tai tulossa täysiä kohti, mutta koirastani se ei ole automaattisesti sama asia. Turha siitäkään on repiä pelihousujaan ja kiukutella "kyllä sen pitäis tää jo ymmärtää", kun ei ymmärrä. Jos koira yrittää parhaansa ymmärtääkseen mitä minä haluan, niin kyllä mun pitää arvostaa sitä yhtä paljon ja yrittää parhaani jotta saan sille kerrottua. Rautalankaa niin paljon kuin tarvitaan. Ei suuttumisia, kieltoja ja rankaisuja.

Tein stoppeja siis eka ihan vaan kun koira tuli vapaasti mukanani. Sitten heiteltiin nameja ja stoppailtiin. Jätettiin namilätkälle nami ja mentiin yhdessä poispäin, koiralle stop ja heti vapautus taakse. Sama juosten. Väliin muutama luoksetulo, jossa stop+saman tien vapautus. Lopetin, kun sain sen jarruttamaan etujaloilla ihan kunnolla ja selvästi olemaan valmis kääntymään heti taakse. Luulen, että erityisesti sellanen yhdessä (takapalkalta pois päin) juokseminen ja siitä stoppaaminen + taakse vapautus on se rautalanka mikä voisi auttaa.

Mä käsken koiraa lenkillä "jarruta" kun se menee edellä ja haluan sen venaavan vähän aikaa. Se oli alun perin vain hidastuskäsky, mutta koira pysähtyy nykyään kokonaan ja vielä odottaa lupaa lähteä uudestaan liikkeelle. Vaihdoin sen tänään "stop"-käskyyn. Olen miettinyt sitä jo aiemmin, mutta ajatellut, etten jaksa aina olla tarkkana että se ei todella liiku yhtään ennen lupaa. Nyt aion olla. OIkeastaan luulen, että L lukee enemmän tilanteita kuin kuuntelee käskyä. Niissä paikoissa missä käsken sen aina pysähtyä, se varmaan tekis sen vaikka huutaisin sille porkkana. Sen takia meinaan käskyttää sen stopilla pysähtymään ei-missään. Tänään otin kerran kun se tuli mua kohti ja kerran kun se meni pois päin. Laukka on tietysti edellytys koko käskyn saamiselle, ja palkkaan sen sekä namilla/lelulla että luvalla jatkaa matkaa. Tänään ainakin pysähtyi hyvin :) Olin mudin kanssa kahdestaan lenkillä, ukko kävi Tytin kanssa kelkkailemassa. Oli ollut kovasti intoa!

Treenin lopuksi vähän maahan menoja, yhden hitaan jätin palkkaamatta, nopeista heti palkka. Lisäksi muutama maasta lyhyeltä matkalta sivulle tulo, osassa palkka heti kun lähti laukalla, osassa sivulle asti. Nämä jees.

Kotona ennen iltaruokaa kaukoja, m-i tosi täpäkkä, i-s-i kanssa hyviä, ei tullut eteenpäin. Pidä tää, mudi!