Tokotunnilla Tuukkalan kaukalolla. Meiltä ei ole sinne montaa kilsaa, joten pyöräiltiin mudin kanssa. Muutama koiraohitus meni hienosti hiirenhiljaa ja muutamalle piti rähistä. Ei jummarra ei. Taidan olla vähän luovuttanut asian suhteen vaikka vituttaahan se joka kerta silti.

Meinaan tehdä uuden blogin. Mietinnässä on vain olisko se julkinen (=pitää miettiä mitä kirjoittaa) vai salasanan takana (=tulee ehkä lörpöteltyä kaikkea turhaa). Tässä on monta kämmiä, joista juuri nyt mielessä on se, että pyöräilyt olen merkannut kategoriaan "veto". Alun perin kun meinasin opettaa elikon vetämään pyörää...

Otin itsekseni muutaman toiston ruutua (ihan läheltä, paikan haki hyvin) ja kaukaa hypylle irtoamisen (hieno) kun jengi vasta keräili koiriaan kentälle.

Aloitus paikallamakuulla (3 tai 4min). L reunassa oikealla, kolme koiraa yhteensä. Olin piilossa. Ehkä minuutin kohdalla kuului, että Luksi tekee jotakin. En kuullut, joten nousin piilosta kaukalon aidan takaa ja pinkaisin paikalle että mitvit. No se oli vaihtanut toisen etujalan paikkaa lähemmäs toista. Se jää joskus vähän etujalat harallaan makuulle ja siirtää sitten toista jalkaa keskemmälle. Nyt se ei kuulemma aluksi ollut ollut mitenkään kovin levällään, mutta silti oli tatrttenut siirtää. Sm-tasolla siitä kuulemma menee piste tai pari, kyläkisoissa tuskin, joten mun puolesta siirtäköön. Pitänee silti kiinnittää huomiota asiaan. Alun peruasennon pitää ainakin olla ryhdikäs ja suora että siitä on hyvä plätsähtää maahan. Lopussa odotin että muut nosti koirat sivulle ja käskin oman vasta sitten. Koira kuunteli mun käskyt. :)

Omalla vuorollamme katsottiin evl:n ruutua. Kumma, ettei se suju, kun sitä ei oo tehtykään :P Otan nyt järjestelmällisesti käyttöön lähtöpaikalle siirryttäessä virittelyt "missä ruutu" (kävellään niin että koira katsoo sinne päin) ja sen jälkeen "missä merkki" (käännytään kävelemään kohti merkkiä ja tullaan suoraan aloituspaikalle, että linja säilyy). Koira merkkasi ruudun hyvin, merkkiä ei minusta nähnyt, vaikka sinne päin katselikin. Ekalla merkille lähetyksellä oikoikin ruutuun, josta kielto ja takaisin. Seuraava merkki oli hyvä, vauhtikin aika reipas. Ruutuun ei sitten sieltä enää löydettykään, ei millään. Kentällä oli hyppy, merkkejä ainakin 6kpl ja ihmisiä ja toinen koirakko, nekin häiritsi. Lopulta menin niin lähelle auttamaan, että koira löysi ruutuun.

Meillä on ruutu ja merkki sekaisin; merkin jälkeen koira tarjoaa ruudussakin oik. etumerkkiä. Tähän pitäisi auttaa silkka rutiini, että asioiden ero kirkastuu koiralle. Tietysti tarkkana ruudussa, että ei palkkaa tällaisia, vaan itselle selkeä mielikuva koiran paikasta ja vaaditaan se aina sinne. Mieluummin autetaan oikeaan paikkaan kuin palkataan sinnepäin olevia suorituksia.

Koska hommat on sekaisin ja koska koiran on hankala irrota tai pikemminkin löytää merkiltä ruutuun (Luksi kyllä irtoaa, mikään uskallusjuttu tää ei ole, se ei vain tiedä että minne), tehdään niin, että itse seison merkin ja ruudun puolivälissä. Merkin ja ruudun väli pidetään koematkana. Aluksi ihan samalla viivalla voimme olla kaikki, sitten aletaan myöhemmin peruuttaa niin, että meistä tulee "T". Ja lopuksi minä siirryn merkin kanssa samalle viivalle niin, että koekuvio on valmis. Koiraa lähetellään ensin merkille ja sitten sieltä mun ohi ruutuun. Testattiin tällainen kuvio ja se toimi hyvin, joten tällä jatkamme. Muistaa vaan vaihtaa puolia niin että tulee tehtyä kumpaankin suuntaan!

Avustajan kanssa tein luoksetuloa. Koematka, merkit ja käskytys kaikki mukana. Patukka oli valmiina avustajalla, että heittää sen stopista. Koira tuli laukalla, joskin olis voinut olla himpan reippaampaakin. Stopista en osaa sanoa muuta kuin että sivusta lentävä patukka järkytti koiraani syvästi :D Se seisoi edelleen ja katsoi mua sen näköisenä, että mitvit, tänne lensi jonkun lelu, tuleeko jostain kohta koirakin, mitä mää teen! Pallo nyt sopisi muutenkin paremmin tähän... toisen luoksetulon otin sen epäilyttävän avustajan ohi läpi. Ihan jees, olishan se kyllä taas kovempaakin laukkaa päässyt, mutta eipä ainakaan ennakoinut stoppia.

Itsekseen vielä noutoa vieraalla puukapulalla. Ekalla suoraan nostosta lupa lähteä taakse lentävään patukkaan, tokalla otin patukan käsieni väliin ja koira sai ampua kiinni siihen (kapulan sylki vasta ihan edessäni). Kolmannella patukka leuan alle valmiiksi ja otin ihan melkeen luovutukseen asti. Vauhti oli kaikissa hyvä, JES!

Lisäksi kaukoja, pitkältä matkalta vaan yhdet vaihdot. Jätin namin pari metriä koiran taakse, mun ja koiran välimatka reilu 15 askelta (metriä). Vapautus tosiaan heti ekasta aina palkalle. 2x seisomaan nousu, sitten istumaan (nousi seisomaan, menin laittamaan takas maahan ja otin istumaan läheltä) ja uudestaan kaukaa istumaan. Läheltä sekalaista sarjaa, taisi tässäkin kerran nousta istumisen sijaan seisomaan, vai päin vastoin. Kaukot kaipaa olkkarikuuria mutta sille ei oo nyt aikaa, teen sen lähempänä koetta :P

Jäätiin vielä toisen ryhmän kanssa paikalla oloihin. Kuusi koiraa, L toka vasemmalta. Neljä makasi ja yksi istui meidän lisäksi. Olipa varsinainen istuminen. Poistuin eka vaan näkyviin ja kun käännyin katsomaan, koira haisteli nenä pitkällä viereisen koiran suuntaan. Kielto siitä. Olin hetken näkyvissä ja menin sitten verkkoaidan taakse "puoliksi piiloon". Istuminen oli levoton, katseli sivuilleen, otti hajua tuulesta ja herra ties mitä. Kielsin aika monta kertaa ja menin lopulta lähemmäs. Hetken teki paremmin eli toljotti minua, mutta pää alkoi sitten taas vähän pyöriä. Voi räkä... tätä pitää tehdä kuuri niin, että palkka on valmiina joko koiran takana tai edessä. Haluan sille ehdottomasti takaisin sen keskittyneen täsmälleen PAIKALLAAN istumisen mikä sillä on ollut.