Metsäkoululla. Ensin tein jäljen tattipolun parkkiksen vasemmalle puolelle uuteen kohtaan metsään. Sen siitä saa kun uuteen paikkaan lähtee suoraan treeniä tekemään: maasto oli lopussa niin jyrkkää kallioryteikköä että sekosin askellaskuissani yrittäessäni pysyä pystyssä. Kävi mielessä, että palaan omia jälkiäni takaisin ja unohdan koko jäljen kun ei siellä ollut mitään merkkejäkään matkalla, mutta en malttanut. Joku 300m ehkä. Jana noin 15m (tsemppaapas jatkossa äläkä tee aina saman mittaista!) ja jälki oikeaan. Vanheni 45min. Jana hyvä, reipas ja suora, tsekkasi puoli metriä takajälkeä ja kääntyi sitten määrätietoisesti oikeaan. Eka keppi oli hyvin pian jäkäläisellä, paikoin paljaahkolla kalliolla, ilmaisu oli hyvä. Sitten paineltiin tuhatta ja sataa, liina pääsi multa kädestä irti ja sinne paineli koira "karkuun". Juoksin aikani sen perässä, jälkeä pitkin kyllä mentiin, mutta 2. ja 3. keppi jäi väliin. Ei siinä vauhdissa varmasti vaan tarttunut haju nenään. Tajusin että tätä menoa se ei nosta yhtään keppiä ja karjaisin kitapurjeet lepattaen ODOTA! Ihme ja kumma, elukka totteli, ja pysyi jopa paikoillaan niin kauan että sain narusta taas kiinni. Sitten vaan pidin tiukasti vastaan enkä antanut sen kaahottaa. Yritti kyllä. Neljäs keppi oli ihan tien vieressä, ilmaistiin. Jälki jatkui tien vierustaa pitkin vasempaan noin 10m ja siellä oli viimeinen keppi. Nyt hidastui vauhti, kun alusta oli selvästi vähän hankalaa (hiekkaa ja pientä matalaa kasvia, kuitenkin selvä hiekkapohja). Vika keppikin ilmaistiin ja sai palkkansa. Joo, eipä jäänyt eilisestä mitään traumoja. Seuraava jälki tosi joku haastava kikkailu että saadaan tota vauhtia taas vähän alas. Ja vähän vanhempi, tää oli liian tuorekin varmaan vauhdista päätellen :P

Jäljen vanhentumista odotellessa esineruutu. Noin 30x50m, parkkiksen oikealle puolelle. Ruutu kohosi jyrkkään rinteeseen ja koska mulla oli aivan liikaa vaatetta ja meinasin kuolla hikeen siellä kiivetessä, tallasin ruudun huolella etuosasta ja takaa vain tosi väljästi. Esineitä oli viisi, kolme keskipainotteisesti, yksi aivan vas. etukulmassa ja yksi oik. takakulmasta pari metriä sisään päin. Tuulta ei juuri ollut. Lähetin oikeasta reunasta ja oikea takaesine taisi ekana tullakin. Sitten nousi tasaisen nopeasti seuraavat kolme esinettä. Liikuin aina vähän vasempaan jokaisen lähetyksen jälkeen. Neljä esinettä tuli niin hyvällä vauhdilla ja vireellä, että palkkasin koiran niistä ja hain itse viimeisen pois. Se olikin ainoa jonka muistin, siis minkä värinen esine ja missä kohtaa about. Mikä mäihä. Jos olisi jäänyt joku muu vikaksi, koira olisi saanut kyllä nostaa senkin, kun en minä sitä olisi enää löytänyt. ;)

Sitten soitettiin kotoa ukko ja Tytti ja käytiin noin tunnin lenkillä yhdessä. Koirat tietysti kävi laiturilammessa uimassa. Itikoita on ihan hirveästi liikaa.

Kotona vielä noutoa, pelkkää nostoa ja palautusta. Halusin että koira tulee suoraan eteen vaikka olen vinossa. No eihän sille ole sellaista opetettu ja vinoon jäi kovasti. Jos olin selkä kohti koiraa, se toi kapulan sivulle :D Pitäis ehkä ensin opettaa se tulemaan suoraksi eteen ihan ilman kapulaa. Sivulta eteen -kiepahdus voisi olla ihan temppu, pitääkin joku ilta vähän sitä kokeilla. Vaihdoin sitten pikkukapulan 2kg pk-kapulaan ja otin sillä pari nostoa ja pari nostoa&eteen tuloa. Jää helposti kauas, joten tiiviyteen kiinnitettävä huomiota. Ihan hyvin se kuitenkin sitä nosti ja kantoi joten eiköhän se tästä :)